Kurkkimatta oppikirjoihin, mitä vastaisitte spontaanisti kysymykseen, mitä on kasvatustiede?
Mulle tulee siitä mieleen tietosanakirja täynnä viisaita kasvatusneuvoja, näin äkkiseltään. Tieto kirjaan on kerätty eri lähteistä äideistä tohtoreihin. Aikamoinen opus!
Tieteen luonteeseen ei kuitenkaan sovi yhdenmukaisiin neuvoihin pyrkivä toiminta vaan ennemminkin lisätä ymmärrystä ja vaikuttaa yhteiskunnalliseen kehitykseen tässä tapauksessa kasvatukseen liittyvissä kysymyksissä.
Perinteinen kasvatustiede on lähtenyt tavoitteesta tarjota opettajille tiedot ja taidot opettamiseen. Tästä tavoitteesta on siirrytty kasvatuspsykologiaan; mitä tulisi opettaa ja miten, kehityspsykologiaan; mitä lapset missäkin iässä kykenevät ottamaan vastaan ja oppimispsykologiaan; mitkä metodit tuovat parhaan tuloksen. Erityisesti vajaan vuoden ikäisen vauvan äitinä edellä mainittuihin kysymyksiin olen hakenut vastauksia kuluneen vuoden aikana erityisesti epätieteellisistä lähteistä.
Psykologisperusteiseen pohdintaan tuli mukaan keskustelua kodin ja yhteiskunnan merkityksestä koulutukseen ja inhimillisen pääoman käytöstä. Mukaan saatiin hieman myöhemmin myös sosiologeja ja taloustieteilijöitä ja alettiin puhua kasvatuksen taloustieteestä eli koulutuksesta yksilöllisten ja yhteisöllisten taloudellisten sijoitusten ja tuottojen kautta.
Juhani Karvosen mukaan kasvatustiede ei ole yksi iso kasvatuksen sanakirja vaan jatkuvaa kasvatuksen tutkimusta, minkä tavoitteena on vaikuttaa yhteiskunnalliseen kehitykseen. Tähän kun lisätään Urpo Harvan näkemys, että kasvatustieteen avulla voidaan harjoittaa yhteiskunta- ja kulttuurielämän kritiikkiä kasvatuksen näkökulmasta, kuva kasvatustieteen tietosanakirjasta on jo selkeämpi. Yhden ison tietosanakirjan sijaan on lukematon määrä tietoa, millä pyritään vaikuttamaan yhteiskunnalliseen kehitykseen ja tuottamaan samalla jatkuvasti uutta tietoa.
On vain ajan kysymys, milloin avataan kasvatuspuhelin, missä voi valita kiperään kasvatusta koskevaan kysymykseen vastaajaksi joko muodolliseen tietoon nojaavan vastauksen tai epämuodolliseen tietoon perustuvan vastauksen.
Mulle tulee siitä mieleen tietosanakirja täynnä viisaita kasvatusneuvoja, näin äkkiseltään. Tieto kirjaan on kerätty eri lähteistä äideistä tohtoreihin. Aikamoinen opus!
Tieteen luonteeseen ei kuitenkaan sovi yhdenmukaisiin neuvoihin pyrkivä toiminta vaan ennemminkin lisätä ymmärrystä ja vaikuttaa yhteiskunnalliseen kehitykseen tässä tapauksessa kasvatukseen liittyvissä kysymyksissä.
Perinteinen kasvatustiede on lähtenyt tavoitteesta tarjota opettajille tiedot ja taidot opettamiseen. Tästä tavoitteesta on siirrytty kasvatuspsykologiaan; mitä tulisi opettaa ja miten, kehityspsykologiaan; mitä lapset missäkin iässä kykenevät ottamaan vastaan ja oppimispsykologiaan; mitkä metodit tuovat parhaan tuloksen. Erityisesti vajaan vuoden ikäisen vauvan äitinä edellä mainittuihin kysymyksiin olen hakenut vastauksia kuluneen vuoden aikana erityisesti epätieteellisistä lähteistä.
Psykologisperusteiseen pohdintaan tuli mukaan keskustelua kodin ja yhteiskunnan merkityksestä koulutukseen ja inhimillisen pääoman käytöstä. Mukaan saatiin hieman myöhemmin myös sosiologeja ja taloustieteilijöitä ja alettiin puhua kasvatuksen taloustieteestä eli koulutuksesta yksilöllisten ja yhteisöllisten taloudellisten sijoitusten ja tuottojen kautta.
Juhani Karvosen mukaan kasvatustiede ei ole yksi iso kasvatuksen sanakirja vaan jatkuvaa kasvatuksen tutkimusta, minkä tavoitteena on vaikuttaa yhteiskunnalliseen kehitykseen. Tähän kun lisätään Urpo Harvan näkemys, että kasvatustieteen avulla voidaan harjoittaa yhteiskunta- ja kulttuurielämän kritiikkiä kasvatuksen näkökulmasta, kuva kasvatustieteen tietosanakirjasta on jo selkeämpi. Yhden ison tietosanakirjan sijaan on lukematon määrä tietoa, millä pyritään vaikuttamaan yhteiskunnalliseen kehitykseen ja tuottamaan samalla jatkuvasti uutta tietoa.
On vain ajan kysymys, milloin avataan kasvatuspuhelin, missä voi valita kiperään kasvatusta koskevaan kysymykseen vastaajaksi joko muodolliseen tietoon nojaavan vastauksen tai epämuodolliseen tietoon perustuvan vastauksen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti