Ammatillisen opettajakoulutuksen näkökulmasta kehittämistyön tavoitteenani oli kehittää ja syventää osaamista opettajan työnkuvaan kuuluvaa tutkivaa kehittämistä kohtaan. Henkilökohtaisena oppimistavoitteena oli osallistua työelämätarpeita vastaavan koulutustarjonnan ideointiin ja suunnitteluun.
Yhdistin kehittämistyöhöni kaksi opintokokonaisuutta: Oppimisen ja opettajan työn tutkimisen ja kehittämisen (6 op) ja syventävän osuuden (5 op). Yhden opintopisteen vastatessa keskimäärin 27 tunnin työpanosta, sanoisin, että ylitöitä tuli tehtyä, mutta se kannatti!
Työni ja toimeni Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnan (SOK) Asiakkuudet ja viestintä - yksikössä innosti kytkemään kehittämistyön teemaan asiakkuuksien kehittämisen ja asiakaskokemusten johtamisen. Henkilökohtaisen kiinnostuksen lisäksi aihe koettiin tärkeäksi ja kehittämisen arvoiseksi myös työnantajani toimesta, mikä on tuonut valtavan määrän intoa ja energiaa työn tavoitteiden määrittämiseen ja työn eteenpäin viemiseen yhteistyössä oman esimieheni ja hänen tiimiläisten ja S-ryhmän Jollas Insituutin yhteyshenkilöiden kanssa. Työn onnistumisen kannalta on ollut myös huomattavan tärkeä ja mainittava seikka, että osuuskauppojen asiakkuuksien kehittämisestä vastaavat osallistuivat kehittämistyön yhteydessä toteutettuun kyselyyn vastausprosentin ollessa tilastollisesti merkittävä (26).
Kehittämistyölle asetut tavoitteet toteutuivat - seuraava vaihe?
Kehittämistyö valmistui tavoiteajassa 15.4.2014. Kehittämistyölle asetut ja samalla henkilökohtaiset oppimistavoitteet toteutuivat.
Kehittämistyön tuloksena syntynyt luonnos koulutussuunitelmasta on tehty osittain työn yhteydessä toteutetun kyselyn vastauksiin perustuen, mutta luonnoksen eteenpäin vieminen edellyttää tarkempien tarpeiden kartoittamista, mitä työn sallimassa aikataulussa ei ollut mahdollista toteuttaa.
Koulutussuunnitelman luonnos on tehty mukaillen kognitiiviseen oppimiskäsityksen tarjoamia näkemyksiä koulutussuunnitteluun. Siltä osin koulutussuunnitelma on tietyllä formaatilla toteutettu, mutta mikään ei estä luonnoksen eteenpäin viemisvaiheessa kyseenalaistamaan käytettyä oppimiskäsitystä ja miettimään tilalle mahdollisesti vielä paremmin aikuiskoulutukseen sopivia oppimiskäsityksiä.
Työn tekijänä ja samalla oppijana olen kuitenkin tyytyväinen tapaani soveltaa oppimiskäsitystä osana koulutussuunnitelmaa, mutta miettisin sen soveltuvuutta ja vaihtoehtoisia malleja itsekin, jos vastaisin luonnoksen eteenpäin viemisestä. Nyt siihen ei ollut työn sallimassa aikataulussa mahdollisuutta.
Puolivuotinen työtaival takana onnistuneesti - kiitokset!
Kehittämistyön tekoon kului aikaa sen suunittelusta julkaisuun yhteensä puoli vuotta. Kehittämistyön tekijänä haluan kiittää kehittämistyön tekemiseen osallistuneita ja sen onnistumiseen vaikuttaneita ihmisiä: SOK:n asiantuntijoita, joista tärkeimpänä työn aiheen alulle panijaa ja ideoijaa, asiakkuuksien kehittämisen erityisasiantuntijaa ja työn kokonaisvaltaista koordinoijaa Marjaana Saarikoskea, omien kokemusten ja näkemysten esittelijöitä Anne Uddia, Petra Tallbergia ja Tea Valjakkaa, Jollas Instituutin Kaisu Erosta ja Heidi Maisosta osallistumisesta koulutustarpeita kartoittavan kyselyn suunnitteluun ja kommentointiin sekä kehittämistyön kokonaisvaltaista ohjaajaa Haaga-Helian ammatillisen opettajakorkeakoulun puolelta, Anu Moisiota.
Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin - jos tarve vaatii.
Yhdistin kehittämistyöhöni kaksi opintokokonaisuutta: Oppimisen ja opettajan työn tutkimisen ja kehittämisen (6 op) ja syventävän osuuden (5 op). Yhden opintopisteen vastatessa keskimäärin 27 tunnin työpanosta, sanoisin, että ylitöitä tuli tehtyä, mutta se kannatti!
Työni ja toimeni Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnan (SOK) Asiakkuudet ja viestintä - yksikössä innosti kytkemään kehittämistyön teemaan asiakkuuksien kehittämisen ja asiakaskokemusten johtamisen. Henkilökohtaisen kiinnostuksen lisäksi aihe koettiin tärkeäksi ja kehittämisen arvoiseksi myös työnantajani toimesta, mikä on tuonut valtavan määrän intoa ja energiaa työn tavoitteiden määrittämiseen ja työn eteenpäin viemiseen yhteistyössä oman esimieheni ja hänen tiimiläisten ja S-ryhmän Jollas Insituutin yhteyshenkilöiden kanssa. Työn onnistumisen kannalta on ollut myös huomattavan tärkeä ja mainittava seikka, että osuuskauppojen asiakkuuksien kehittämisestä vastaavat osallistuivat kehittämistyön yhteydessä toteutettuun kyselyyn vastausprosentin ollessa tilastollisesti merkittävä (26).
Kehittämistyölle asetut tavoitteet toteutuivat - seuraava vaihe?
Kehittämistyö valmistui tavoiteajassa 15.4.2014. Kehittämistyölle asetut ja samalla henkilökohtaiset oppimistavoitteet toteutuivat.
Kehittämistyön tuloksena syntynyt luonnos koulutussuunitelmasta on tehty osittain työn yhteydessä toteutetun kyselyn vastauksiin perustuen, mutta luonnoksen eteenpäin vieminen edellyttää tarkempien tarpeiden kartoittamista, mitä työn sallimassa aikataulussa ei ollut mahdollista toteuttaa.
Koulutussuunnitelman luonnos on tehty mukaillen kognitiiviseen oppimiskäsityksen tarjoamia näkemyksiä koulutussuunnitteluun. Siltä osin koulutussuunnitelma on tietyllä formaatilla toteutettu, mutta mikään ei estä luonnoksen eteenpäin viemisvaiheessa kyseenalaistamaan käytettyä oppimiskäsitystä ja miettimään tilalle mahdollisesti vielä paremmin aikuiskoulutukseen sopivia oppimiskäsityksiä.
Työn tekijänä ja samalla oppijana olen kuitenkin tyytyväinen tapaani soveltaa oppimiskäsitystä osana koulutussuunnitelmaa, mutta miettisin sen soveltuvuutta ja vaihtoehtoisia malleja itsekin, jos vastaisin luonnoksen eteenpäin viemisestä. Nyt siihen ei ollut työn sallimassa aikataulussa mahdollisuutta.
Puolivuotinen työtaival takana onnistuneesti - kiitokset!
Kehittämistyön tekoon kului aikaa sen suunittelusta julkaisuun yhteensä puoli vuotta. Kehittämistyön tekijänä haluan kiittää kehittämistyön tekemiseen osallistuneita ja sen onnistumiseen vaikuttaneita ihmisiä: SOK:n asiantuntijoita, joista tärkeimpänä työn aiheen alulle panijaa ja ideoijaa, asiakkuuksien kehittämisen erityisasiantuntijaa ja työn kokonaisvaltaista koordinoijaa Marjaana Saarikoskea, omien kokemusten ja näkemysten esittelijöitä Anne Uddia, Petra Tallbergia ja Tea Valjakkaa, Jollas Instituutin Kaisu Erosta ja Heidi Maisosta osallistumisesta koulutustarpeita kartoittavan kyselyn suunnitteluun ja kommentointiin sekä kehittämistyön kokonaisvaltaista ohjaajaa Haaga-Helian ammatillisen opettajakorkeakoulun puolelta, Anu Moisiota.
Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin - jos tarve vaatii.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti