Opeopinnoissa tulee osallistua vähintään kahteen verkossa toteutettavaan yhteistoiminnalliseen verkkotyöpajaan. Ensimmäiseen osallistuin joulukuussa. Toiseen osallistuin tammikuussa, mutta vähän heikoilla antimilla, joten teen tämän toisen virallisen työpajaraportoinnin tästä kolmannesta kokemuksesta.
Maaliskuussa toteutetun yhteistoiminnalllisen työpajan teemana oli osaamisen ja kriittisen ajattelun ilmenemismuotoja opetuksessa.
Verkkotyöpaja rakentui kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa pohdittiin yhdessä osaamisen ja kriittisen ajattelun ilmenemismuotoja opetuksessa ja toisessa osassa esiteltiin kriittiseen ajatteluun pohjautuvan Yhden sivun menetelmä, jonka toiminnallisuutta arvioitiin yhdessä. Menetelmä oli työpajan toteuttajan kehittelemä.
Työpajan aihe oli mielenkiintoinen, mutta vaativa. Työpajan vetäjä oli koonnut lyhyitä omilla ajatuksilla varustettuja "tietoiskuja" aiheesta osallistujien käyttöön, mikä helpotti aiheeseen perehtymistä. Sen lisäksi työpajan vetäjä oli koonnut aiheeseen liittyvää taustakirjallisuutta käyttöön.
Koska koin aiheen käsittelyn vaativana, päädyin avaamaan verkkotyöpajaa kahdessa eri blogautuksessa. Ensimmäisessä blogautuksessa avasin itselleni että lukijoille tapaa nähdä ja tarkastella kriittistä ajattelumallia työpajan vetäjän, Jukka Kaislan tarjoamien linkkien ja omien ajatustensa pohjalta.
Tässä toisessa blogautuksessa pohdin, mitä oppeja verkkotyöpaja tarjosi.
Työpajan toteutustekniikasta
Työpaja toteutettiin Google sitellä, missä teema ja tehtävät oli esitetty selkeästi ja aiheeseen oli helppo tutustua. Osallistuminen tapahtui kommentoimalla aihetta ja muiden kommentteja ja sekin oli periaatteessa helppoa, tosin jostain syystä selaimista vain Google Chrome mahdollisti kommentoinnin.
Keskusteluihin osallistumisesta
Keskusteluosiot oli jaettu kahteen eri teemaan, joihin jokaista kannustettiin osallistumaan. Työpajan vetäjä oli aktiivisesti, mutta samalla valikoivasti mukana ylläpitämässä keskustelua vastakommentoimalla kommentteja ja vastailemalla kommentoijien kysymyksiin. Keskustelu eteni kommentoijien varassa eikä keskustelun haluttua suuntaa ehkä oltu mietitty tai haluttu edes tavoitella.
Ensimmäisessä keskustelussa pyydettiin tarkastelemaan osaamisperustaisuutta ja kriittistä ajattelua omalla alalla ja kuinka ne mahdollisesti palvelevat osaamisen kehittymistä. Todella hankalasti tartuttava teema! Palasinkin tässä vaiheessa kommentoinnin sijaan takaisin tutustumaan lähdekirjallisuuteen ennen kuin rohkenin osallistua keskusteluun.
Keskusteluissa pohdittiin yleisellä tasolla muun muassa, pitääkö työpajan vetäjän Jukka Kaislan väittämä lasten ja nuorten heikentyvistä ongelmanratkaisutaidoista paikkansa, mitä merkitsee ihmisten erilaiset osaamistasot ja niiden kehittäminen ja miten suomalaiset suhtautuvat kriittiseen ajatteluun esimerkiksi työpaikoilla. Oman alan kokemuksista nousi esiin mm. tieteellisen osaamisen määrittelyn hankaluus yliopistomaailmassa, ongelmanratkaisutaito-osaamisen määrittely henkilöstökoulutuksen parissa, kriittisen ajattelun hyödyntäminen Metsäntutkimuslaitoksella ja tapa tarkastella lavastajan osaamisaluekokonaisuutta.
Itse toin mukaan keskusteluun sosiaalisen pääoman merkityksen oppimisessa ja yhteiskehittely-verkoston toiminta-ajatuksen, minkä ideana on synnyttää uusia ajatuksia ristiriitaisten näkemysten ja kriittisen ajattelun avulla.
Toisessa keskustelussa pyydettiin kommentoimaan, millaisia ajatuksia yhden sivun menetelmä herättää.
Menetelmä koettiin yleisellä tasolla hyväksi, sillä siinä vältetään tiedon kopiointi ja siirto valmiina internetistä paperille. Ylipäätään tiivistämisen taito on arvostettu taito työelämässä. Itse tartuin kommentoimaan ja kyselemään lisää tavasta arvioida lopputuotoksia.
Miten odotuksiini vastattiin
Yhteistoiminnallisen verkkotyöpajan tavoitteena osana opeopintoja on työstää moniäänisesti yhteisiä kehittämiskohteita ja kokeilla erilaisia yhteistoiminnallisia työskentelytapoja ja opetusmenetelmiä.
Osaamisen ja kriittisen ajattelun työpajan tavoitteita ei oltu erikseen määritelty osallistujille, mutta oletan niiden olleen oivaltaa yhteisen keskustelun kautta osaamisen ja kriittisen ajattelun ilmenemismuotoja opetuksessa ja oppia uusi menetelmä arvioimalla sitä yhteisen keskustelun kautta.
Yhteisiin keskusteluihin osallistui useita henkilöitä hyvin erilaisine taustoineen, jotka kommentoivat omista taustoistaan käsin ajatuksiaan kriittiseen ajatteluun ja osaamisen kehittämiseen yleisesti työelämämässä, samoin kuin itsekin tein. Jos ja kun tavoitteena oli oivaltaa kriittisen ajattelun ilmenemismuotoja opetuksessa, sitä ei juurikaan tapahtunut. Mutta keskustelun seuraaminen ja ajatusten vaihto yleisesti kriittistä ajattelua kohtaan oli ihan kiinnostavaa. Toinen tavoite sen sijaan toteutui hyvinkin eli opin uuden meneteltelmän! Menetelmä oli varsin mielenkiintoinen erityisesti sen ollessa yhden meistä opeopiskelijoista itsensä kehittelemä ja arvostan myös työpajan rohkeaa ja avointa tapaa tuoda menetelmä muiden arvioitavaksi.
Työpajassa käytiin odotusteni mukaisesti keskustelua, mutta olisin kaivannut ehkä vähän enemmän vetäjältä aktiivisempaa keskustelun herättelyä. Kommentoin itse muutamien ajatuksia, työpajan vetäjä kommentoi muutamia. Yksi osallistuja kommentoi omia ajatuksiani, mutta useamman osallistujan ajatuksiin ei kukaan vastannut. Koen tärkeänä, että erityisesti verkossa tapahtuvassa yhteistoiminnallisessa työpajassa viime kädessä työpajan vastuuhenkilöt motivoivat osallistujia jatkamaan keskustelua huomioimalla osallistujien kommentteja edes lyhyillä kannustus/kommentointi - palautteella.
Mitä jäi käteen verkkotyöpajasta
Verkkotyöpajasta jäi päällimmäisinä uusina ajatuksina mieleen nähdä kriittinen ajattelu entistä laajemmin. Kriittinen ajattelu ei ole vain tapa suhtautua asioihin vaan se on inhimillinen, jatkuvasti kehitettävä taito, mikä auttaa ihmistä tasapainoisemmin tarkastelemaan mitä tahansa vastaan tulevaa ongelmatilannetta.
Uusi menetelmä muistutti miettimään opiskelijoille annettavien tehtävien tavoitteita ja keinoja arvioida tavoitteiden toteutumista ja varmistamaan, ettei tehtävää tehdä tehtävän teon takia vaan jotta opiskelija sen myötä oppisi uutta.
Maaliskuussa toteutetun yhteistoiminnalllisen työpajan teemana oli osaamisen ja kriittisen ajattelun ilmenemismuotoja opetuksessa.
Verkkotyöpaja rakentui kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa pohdittiin yhdessä osaamisen ja kriittisen ajattelun ilmenemismuotoja opetuksessa ja toisessa osassa esiteltiin kriittiseen ajatteluun pohjautuvan Yhden sivun menetelmä, jonka toiminnallisuutta arvioitiin yhdessä. Menetelmä oli työpajan toteuttajan kehittelemä.
Työpajan aihe oli mielenkiintoinen, mutta vaativa. Työpajan vetäjä oli koonnut lyhyitä omilla ajatuksilla varustettuja "tietoiskuja" aiheesta osallistujien käyttöön, mikä helpotti aiheeseen perehtymistä. Sen lisäksi työpajan vetäjä oli koonnut aiheeseen liittyvää taustakirjallisuutta käyttöön.
Koska koin aiheen käsittelyn vaativana, päädyin avaamaan verkkotyöpajaa kahdessa eri blogautuksessa. Ensimmäisessä blogautuksessa avasin itselleni että lukijoille tapaa nähdä ja tarkastella kriittistä ajattelumallia työpajan vetäjän, Jukka Kaislan tarjoamien linkkien ja omien ajatustensa pohjalta.
Tässä toisessa blogautuksessa pohdin, mitä oppeja verkkotyöpaja tarjosi.
Työpajan toteutustekniikasta
Työpaja toteutettiin Google sitellä, missä teema ja tehtävät oli esitetty selkeästi ja aiheeseen oli helppo tutustua. Osallistuminen tapahtui kommentoimalla aihetta ja muiden kommentteja ja sekin oli periaatteessa helppoa, tosin jostain syystä selaimista vain Google Chrome mahdollisti kommentoinnin.
Keskusteluihin osallistumisesta
Keskusteluosiot oli jaettu kahteen eri teemaan, joihin jokaista kannustettiin osallistumaan. Työpajan vetäjä oli aktiivisesti, mutta samalla valikoivasti mukana ylläpitämässä keskustelua vastakommentoimalla kommentteja ja vastailemalla kommentoijien kysymyksiin. Keskustelu eteni kommentoijien varassa eikä keskustelun haluttua suuntaa ehkä oltu mietitty tai haluttu edes tavoitella.
Ensimmäisessä keskustelussa pyydettiin tarkastelemaan osaamisperustaisuutta ja kriittistä ajattelua omalla alalla ja kuinka ne mahdollisesti palvelevat osaamisen kehittymistä. Todella hankalasti tartuttava teema! Palasinkin tässä vaiheessa kommentoinnin sijaan takaisin tutustumaan lähdekirjallisuuteen ennen kuin rohkenin osallistua keskusteluun.
Keskusteluissa pohdittiin yleisellä tasolla muun muassa, pitääkö työpajan vetäjän Jukka Kaislan väittämä lasten ja nuorten heikentyvistä ongelmanratkaisutaidoista paikkansa, mitä merkitsee ihmisten erilaiset osaamistasot ja niiden kehittäminen ja miten suomalaiset suhtautuvat kriittiseen ajatteluun esimerkiksi työpaikoilla. Oman alan kokemuksista nousi esiin mm. tieteellisen osaamisen määrittelyn hankaluus yliopistomaailmassa, ongelmanratkaisutaito-osaamisen määrittely henkilöstökoulutuksen parissa, kriittisen ajattelun hyödyntäminen Metsäntutkimuslaitoksella ja tapa tarkastella lavastajan osaamisaluekokonaisuutta.
Itse toin mukaan keskusteluun sosiaalisen pääoman merkityksen oppimisessa ja yhteiskehittely-verkoston toiminta-ajatuksen, minkä ideana on synnyttää uusia ajatuksia ristiriitaisten näkemysten ja kriittisen ajattelun avulla.
Toisessa keskustelussa pyydettiin kommentoimaan, millaisia ajatuksia yhden sivun menetelmä herättää.
Menetelmä koettiin yleisellä tasolla hyväksi, sillä siinä vältetään tiedon kopiointi ja siirto valmiina internetistä paperille. Ylipäätään tiivistämisen taito on arvostettu taito työelämässä. Itse tartuin kommentoimaan ja kyselemään lisää tavasta arvioida lopputuotoksia.
Miten odotuksiini vastattiin
Yhteistoiminnallisen verkkotyöpajan tavoitteena osana opeopintoja on työstää moniäänisesti yhteisiä kehittämiskohteita ja kokeilla erilaisia yhteistoiminnallisia työskentelytapoja ja opetusmenetelmiä.
Osaamisen ja kriittisen ajattelun työpajan tavoitteita ei oltu erikseen määritelty osallistujille, mutta oletan niiden olleen oivaltaa yhteisen keskustelun kautta osaamisen ja kriittisen ajattelun ilmenemismuotoja opetuksessa ja oppia uusi menetelmä arvioimalla sitä yhteisen keskustelun kautta.
Yhteisiin keskusteluihin osallistui useita henkilöitä hyvin erilaisine taustoineen, jotka kommentoivat omista taustoistaan käsin ajatuksiaan kriittiseen ajatteluun ja osaamisen kehittämiseen yleisesti työelämämässä, samoin kuin itsekin tein. Jos ja kun tavoitteena oli oivaltaa kriittisen ajattelun ilmenemismuotoja opetuksessa, sitä ei juurikaan tapahtunut. Mutta keskustelun seuraaminen ja ajatusten vaihto yleisesti kriittistä ajattelua kohtaan oli ihan kiinnostavaa. Toinen tavoite sen sijaan toteutui hyvinkin eli opin uuden meneteltelmän! Menetelmä oli varsin mielenkiintoinen erityisesti sen ollessa yhden meistä opeopiskelijoista itsensä kehittelemä ja arvostan myös työpajan rohkeaa ja avointa tapaa tuoda menetelmä muiden arvioitavaksi.
Työpajassa käytiin odotusteni mukaisesti keskustelua, mutta olisin kaivannut ehkä vähän enemmän vetäjältä aktiivisempaa keskustelun herättelyä. Kommentoin itse muutamien ajatuksia, työpajan vetäjä kommentoi muutamia. Yksi osallistuja kommentoi omia ajatuksiani, mutta useamman osallistujan ajatuksiin ei kukaan vastannut. Koen tärkeänä, että erityisesti verkossa tapahtuvassa yhteistoiminnallisessa työpajassa viime kädessä työpajan vastuuhenkilöt motivoivat osallistujia jatkamaan keskustelua huomioimalla osallistujien kommentteja edes lyhyillä kannustus/kommentointi - palautteella.
Verkkotyöpajasta jäi päällimmäisinä uusina ajatuksina mieleen nähdä kriittinen ajattelu entistä laajemmin. Kriittinen ajattelu ei ole vain tapa suhtautua asioihin vaan se on inhimillinen, jatkuvasti kehitettävä taito, mikä auttaa ihmistä tasapainoisemmin tarkastelemaan mitä tahansa vastaan tulevaa ongelmatilannetta.
Uusi menetelmä muistutti miettimään opiskelijoille annettavien tehtävien tavoitteita ja keinoja arvioida tavoitteiden toteutumista ja varmistamaan, ettei tehtävää tehdä tehtävän teon takia vaan jotta opiskelija sen myötä oppisi uutta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti