Pohdintaa osaamisen ja kriittisen ajattelun verkkotyöpajasta

Opeopinnoissa tulee osallistua vähintään kahteen verkossa toteutettavaan yhteistoiminnalliseen verkkotyöpajaan. Ensimmäiseen osallistuin joulukuussa.  Toiseen osallistuin tammikuussa, mutta vähän heikoilla antimilla, joten teen tämän toisen virallisen työpajaraportoinnin tästä kolmannesta kokemuksesta.

Maaliskuussa toteutetun yhteistoiminnalllisen työpajan teemana oli osaamisen ja kriittisen ajattelun ilmenemismuotoja opetuksessa.

Verkkotyöpaja rakentui kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa pohdittiin yhdessä osaamisen ja kriittisen ajattelun ilmenemismuotoja opetuksessa ja toisessa osassa esiteltiin kriittiseen ajatteluun pohjautuvan Yhden sivun menetelmä, jonka toiminnallisuutta arvioitiin yhdessä. Menetelmä oli työpajan toteuttajan kehittelemä.

Työpajan aihe oli mielenkiintoinen, mutta vaativa. Työpajan vetäjä oli koonnut lyhyitä  omilla ajatuksilla varustettuja "tietoiskuja" aiheesta osallistujien käyttöön, mikä helpotti aiheeseen perehtymistä. Sen lisäksi työpajan vetäjä oli koonnut aiheeseen liittyvää taustakirjallisuutta käyttöön.

Koska koin aiheen käsittelyn vaativana, päädyin avaamaan verkkotyöpajaa kahdessa eri blogautuksessa. Ensimmäisessä blogautuksessa avasin itselleni että lukijoille tapaa nähdä ja tarkastella kriittistä ajattelumallia työpajan vetäjän, Jukka Kaislan tarjoamien linkkien ja omien ajatustensa pohjalta.

Tässä toisessa blogautuksessa pohdin, mitä oppeja verkkotyöpaja tarjosi.

Työpajan toteutustekniikasta
Työpaja toteutettiin Google sitellä, missä teema ja tehtävät oli esitetty selkeästi ja aiheeseen oli helppo tutustua. Osallistuminen tapahtui kommentoimalla aihetta ja muiden kommentteja ja sekin oli periaatteessa helppoa, tosin jostain syystä selaimista vain Google Chrome mahdollisti kommentoinnin.

Keskusteluihin osallistumisesta
Keskusteluosiot oli jaettu kahteen eri teemaan, joihin jokaista kannustettiin osallistumaan. Työpajan vetäjä oli aktiivisesti, mutta samalla valikoivasti mukana ylläpitämässä keskustelua vastakommentoimalla kommentteja ja vastailemalla kommentoijien kysymyksiin. Keskustelu eteni kommentoijien varassa eikä keskustelun haluttua suuntaa ehkä oltu mietitty tai haluttu edes tavoitella.

Ensimmäisessä keskustelussa pyydettiin tarkastelemaan osaamisperustaisuutta ja kriittistä ajattelua omalla alalla ja kuinka ne mahdollisesti palvelevat osaamisen kehittymistä. Todella hankalasti tartuttava teema! Palasinkin tässä vaiheessa kommentoinnin sijaan takaisin tutustumaan lähdekirjallisuuteen ennen kuin rohkenin osallistua keskusteluun.

Keskusteluissa pohdittiin yleisellä tasolla muun muassa, pitääkö työpajan vetäjän Jukka Kaislan väittämä lasten ja nuorten heikentyvistä ongelmanratkaisutaidoista paikkansa, mitä merkitsee ihmisten erilaiset osaamistasot ja niiden kehittäminen ja miten suomalaiset suhtautuvat kriittiseen ajatteluun esimerkiksi työpaikoilla. Oman alan kokemuksista nousi esiin mm. tieteellisen osaamisen määrittelyn hankaluus yliopistomaailmassa, ongelmanratkaisutaito-osaamisen määrittely henkilöstökoulutuksen parissa,  kriittisen ajattelun hyödyntäminen Metsäntutkimuslaitoksella ja tapa tarkastella lavastajan osaamisaluekokonaisuutta.

Itse toin mukaan keskusteluun sosiaalisen pääoman merkityksen oppimisessa ja yhteiskehittely-verkoston toiminta-ajatuksen, minkä ideana on synnyttää uusia ajatuksia ristiriitaisten näkemysten ja kriittisen ajattelun avulla.

Toisessa keskustelussa pyydettiin kommentoimaan, millaisia ajatuksia yhden sivun menetelmä herättää. 

Menetelmä koettiin yleisellä tasolla hyväksi, sillä siinä vältetään tiedon kopiointi ja siirto valmiina internetistä paperille.  Ylipäätään tiivistämisen taito on arvostettu taito työelämässä. Itse tartuin kommentoimaan ja kyselemään lisää tavasta arvioida lopputuotoksia.

Miten odotuksiini vastattiin

Yhteistoiminnallisen verkkotyöpajan tavoitteena osana opeopintoja on työstää moniäänisesti yhteisiä kehittämiskohteita ja kokeilla erilaisia yhteistoiminnallisia työskentelytapoja ja opetusmenetelmiä.

Osaamisen ja kriittisen ajattelun työpajan tavoitteita ei oltu erikseen määritelty osallistujille, mutta oletan niiden olleen oivaltaa yhteisen keskustelun kautta osaamisen ja kriittisen ajattelun ilmenemismuotoja opetuksessa ja oppia uusi menetelmä arvioimalla sitä yhteisen keskustelun kautta.

Yhteisiin keskusteluihin osallistui useita henkilöitä hyvin erilaisine taustoineen, jotka kommentoivat omista taustoistaan käsin ajatuksiaan kriittiseen ajatteluun ja osaamisen kehittämiseen yleisesti työelämämässä, samoin kuin itsekin tein. Jos ja kun tavoitteena oli oivaltaa kriittisen ajattelun ilmenemismuotoja opetuksessa, sitä ei juurikaan tapahtunut. Mutta keskustelun seuraaminen ja ajatusten vaihto yleisesti kriittistä ajattelua kohtaan oli ihan kiinnostavaa. Toinen tavoite sen sijaan toteutui hyvinkin eli opin uuden meneteltelmän! Menetelmä oli varsin mielenkiintoinen erityisesti sen ollessa yhden meistä opeopiskelijoista itsensä kehittelemä ja arvostan myös työpajan rohkeaa ja avointa tapaa tuoda menetelmä muiden arvioitavaksi.

Työpajassa käytiin odotusteni mukaisesti keskustelua, mutta olisin kaivannut ehkä vähän enemmän vetäjältä aktiivisempaa keskustelun herättelyä. Kommentoin itse muutamien ajatuksia, työpajan vetäjä kommentoi muutamia. Yksi osallistuja kommentoi omia ajatuksiani, mutta useamman osallistujan ajatuksiin ei kukaan vastannut. Koen tärkeänä, että erityisesti verkossa tapahtuvassa yhteistoiminnallisessa työpajassa viime kädessä työpajan vastuuhenkilöt motivoivat osallistujia jatkamaan keskustelua huomioimalla osallistujien kommentteja edes lyhyillä kannustus/kommentointi - palautteella.

Mitä jäi käteen verkkotyöpajasta

Verkkotyöpajasta jäi päällimmäisinä uusina ajatuksina mieleen nähdä kriittinen ajattelu entistä laajemmin. Kriittinen ajattelu ei ole vain tapa suhtautua asioihin vaan se on inhimillinen, jatkuvasti kehitettävä taito, mikä auttaa ihmistä tasapainoisemmin tarkastelemaan mitä tahansa vastaan tulevaa ongelmatilannetta.

Uusi menetelmä muistutti miettimään opiskelijoille annettavien tehtävien tavoitteita ja keinoja arvioida tavoitteiden toteutumista ja varmistamaan, ettei tehtävää tehdä tehtävän teon takia vaan jotta opiskelija sen myötä oppisi uutta.

Kehittämistyötä koskevan taustakirjallisuuden pohdinta

Oppimisen ja opettajan työn tutkimista ja kehittämistä käsittelevän kehittämistyöni tavoitteena on
kartoittaa osaamisen ja koulutuksen kehitystarpeita S-ryhmässä liittyen asiakkuuksien kehittämiseen ja johtamiseen ja tarpeiden pohjalta luonnostella asiakkuuksien ja asiakaskokemusten johtamisen ja kehittämisen koulutussuunnitelma.

Työtä tukeva taustakirjallisuus jakautuu kahteen teemaan:

1. asiakkuuksien kehittämistä käsittelevään kirjallisuuteen
2. koulutussuunnittelua ja opettamista käsittelevään teokseen

Asiakkuuksien kehittäminen 

Asiakkuuksien kehittämistä ja johtamista tukevan ajattelun ymmärtämiseen ilmestyy kirjoja jopa suomeksi kuin tehtaan liukuhihnalta konsanaan. Aihe on ollut framilla yrityksissä jo useamman vuoden, mutta ainakaan asiakaskokemustasolla asiakkaana olemisen ilosta ei voi puhua kovinkaan monen yrityksen kanssa kansainvälisellä, saatika Suomen tasolla. Asiakaskokemusten luominen ei ole monenkaan yrityksen kilpailustrategian ytimessä. Yksittäiset esimerkit ovat onnistuneet tuottamaan asiakkaalle iloa ja kokemaan asiakkaana olemisen hyödylliseksi ja iloa tuottavaksi kuten Apple helppokäyttöisillä, jatkuvasti iloa tuottamillaan älypuhelimillaan. Mutta esimerkiksi jokapäiväisen leivän ostamiseeen ei onnistuta synnyttämään kuin jokapäiväisen ostopakon tunne.

Yritykset eivät syystä tai toisesta kiinnitä riittävästi huomiota asiakkuuksien kehittämiseen  johtamalla asiakaskohtaamisia eli siihen, millainen kokemus asiakkaalle halutaan järjestää hänen asioidessaan ruokakaupassa, lomamatkalla tai vaikkapa pankissa.

Taustakirjallisuuden avulla olen nostanut kehittämistyössä esille asiakkuuksien kehittämisen ja asiakaskokemusten johtamisen hyötyjä liiketoiminnalle ja asiakkaalle. Perustelut ovat tärkeitä, kun työn tavoitteena on auttaa osaamisen kehittämisessä koulutussuunnitelman avulla.

Erityisesti nämä neljä kirjaa ovat auttaneet muodostamaan käsityksen ajankohtaisista asiakkuuden kehittämistä ja asiakaskokemusten johtamista käsittelevästä problematiikasta liike-elämässä:

Lipiäinen & Keskinen 2013, Asiakkaan matkassa - Tuotekeskeisyydestä symbioosistrategiaan, 

 Keronen & Tanni 2013, Johdata asiakkaasi verkkoon - Opas koukuttavan sisältöstrategian luomiseen, Oksanen 2010, CRM ja muutoksen tuska - Asiakkuudet haltuun, Kortesuo & Löytänä 2011, Asiakaskokemus - Palvelubisneksestä kokemusbisnekseen. 

Koulutussuunnittelu ja opettaminen

Kehittämistyöni yhtenä tavoitteena on luonnostella koulutussuunnitelma tukemaan osaamisen kehittymistä asiakkuusajattelun saralla. Kehittämistyöni koulutussuunnittelu-osion rakenne muodostuu pitkälti Yrjö Engeströmin teoksesta Perustietoa opetuksesta imettyjen oppien ja näkemysten pohjalta. Valitsin tämän teoksen ohjaamaan koulutussuunnitteluosion rakentamista syystä, että teos on tarkoitettu henkilöille, jotka joutuvat suunnittelemaan koulutusta tai itse opettamaan ja joilla ei välttämättä ole kasvatustieteellistä perustietoa. Vaikka itseltäni perustietoa löytyykin jo, teos tuntui hyvältä ja selkeältä vaihtoehdolta, koska en omaa koulutussuunnittelukokemusta juurikaan. Teos on helppo työpari suunnitella opetusta, sillä siinä annetaan paljon esimerkkejä ja viitteitä käytännön sovellutuksista.

Kirjan käsitteet ja näkemykset perustuvat kognitiiviseen oppimiskäsitykseen ja psykologiseen toiminnan teoriaan, joiden mukaan oppiminen on mielekästä, tavoitteista tiedollisten rakenteiden ja mallien muodostamista sekä niiden luovaa käyttöä eikä niinkään valmiiden tosiasioiden varastoimista muistiin.

Hahmottelessani koulutussuunnittelun rakennetta, koin tarvitsevani tukea erityisesti hahmottamaan koulutussuunnittelussa tarvittavia osa-alueita ja teos antoi minulle luottamusta ja varmuutta koulutussuunnittelurungon luomiseen. Koulutussuunnittelu-osio tuleekin nyt sisältämään seuraavat osa-alueet: koulutuksen tarkoituksen ja tavoitteet,  koulutuksen opetukselliset periaatteet,

koulutuksen sisällön ja mahdollisesti myös ajatuksia menetelmistä.

Pidän myös teoksen näkökulmasta huomioida työelämän aikuiskoulutuksen erityispiirteet, joihin nimenomaan omassa työssänikin ja sen sisältämässä koulutussuunnitelmassa tulee kiinnittää erityisestä huomioita.

Lopuksi 

Taustakirjallisuus on mielestäni kovin laihan puoleinen, koen tästä lievää pahoinvointia. Kehittämistyön aihe ja tavoitteet antaisivat aihetta syventyä nykyistä laajemmin taustakirjallisuuteen. Mutta este on aika. Olen aloittanut vuoden kestäviin opintoihin liittyvän kehittämisyön taustakirjallisuuteen tutustumisen loppuvuodesta 2013 ja työn tulee olla valmis 17.4.2014 mennessä. Tällä aikataululla omat resurssini eivät taivu laajemman taustakirjallisuuden hyödyntämiseen, nyyh!

Mutta jos aikaa olisi enemmän käytettävissä työn tekemiseen ja kehittämistyön tulisi olla nykyistä laajempi, haluaisin tarkastella asiakkuuksia myös englanninkielisten teosten ja aihetta käsittelevien asiantuntijablogien valossa. Olisi mielekästä myös keskittyä pohtimaan, josko jotkut muut oppimiskäsitykset kognitiivisen oppimiskäsityksen sijaan istuisi paremmin kehittämistyön tavoitteita tukemaan.

Mutta tällä setupilla mennään kohti maalia, hyvillä mielin.

 

Kokoava arviointi ja kiitokset: opetusharjoittelu ja seuranta

Ammatilliseen opettajakoulutukseen kuuluu olennaisena osana seurata muiden opetusta (n.25h), mutta myös treenata ja kehittää omaa opetustapaa eli oman opetusharjoittelun osuus on n. 20h. 

Setti on nyt omalta osaltani kasassa!

Olen erittäin tyytyväinen monipuoliseen seurantapakettiin, minkä sain kasaan yhdistämällä opetuksen seurantaan kahden eri ammattikorkeakoulun, yhden yliopiston ja S-ryhmän Jollas Instituutin opettajien ja valmentajien opetuksen seurantaa.



Oma opetusharjoitteluni tapahtui Haaga-Helia Ammattikorkeakoulun Porvoon Campuksella, mutta vaikka opetuksen harjoittelun osalta pysyinkin yhden talon seinien sisällä, Porvoossakin sain harjoitella opetusta useamman eri kurssin ja vuosikurssien yhteydessä. 



Lopputulos näyttää nyt tältä:
(linkeistä yksittäisiin tapahtumablogeihin)

Opetusharjoittelu

n toteutus

Paikka: Haaga-Helian ammattikorkeakoulu, Porvoo Campus  


Päivä	Kurssi	Teema	Kohderyhmä
7.02	Matkailun toimintaympäristö	Matkalla matkailun asiantuntijaksi	1.vuosikurssi
7.02	Matkailun ja myynnin kehittäminen	Verkkopalveluiden konseptointi	2. vuosikurssi
14.02	Työyhteisön johtaminen ja kehittäminen	Osaamisen kehittäminen	3./4. vuosikurssi
14.02	Matkailupalveluiden kehittäminen ja myynti	Tulevaisuuden asiakas	2. vuosikurssi
25.2	Esimiehenä matkailuyrityksessä	Muutosviestintä	4. vuosikurssi

"Livelähetysten" lisäksi hengailin paljon opehuoneessa nuuhkien ilmapiiriä ja kuullen konkarien kokemuksia ja näkemyksiä. Kiitos kaikille osallisille!! 

Opetuksen seuranta tapahtui neljässä eri paikassa kahdeksalla eri teemalla!

Päivä	Opettaja	Oppilaitos	Kurssi/teema
12.11.2013	Marja Haapa-aho	Metropolia AMK	Hyvinvointi
13.1.2014	Katariina Vuorensola	Hgin Yliopisto	Farmasia
22.1.2014	Mika Teileri	Jollas	Tuotekehittäjän ammattitutkinto
31.1.2014	Valmennuspäivät	Jollas	Sulautuva oppiminen
10.2.2014	Mika Rousku	Jollas	Myynnin ammattitutkinto
11.2.2014	Mika Rousku	Jollas	Myynnin ammattitutkinto
24.1.2014	Anne Kopatz	Haaga-Helia AMK	Työyhteisön kehittäminen ja johtaminen
24.1.2014	Anne Kopatz	Haaga-Helia AMK	Matkailun ja myynnin kehittäminen
25.2.2014	Minna Ruolanti	Haaga-Helia AMK	Esimiestyö matkailuyrityksessä

Lisäksi extraherkkupalana seuraavat sparrauskeskustelut: 

Päivä	Coach	Paikka	Teema
11.2	Henrik Ikonen	Jollas	Verkkokoulutuksen suunnittelu ja toteutus
17.2.	Kaisu Eronen	Jollas	Pedagogisen ja valmennusosaamisen kehittäminen

Mitä jäi käteen? Mitä jäin kaipaamaan? 

Lähes jokaisesta opetuksen seurannasta ja opetusharjoittelusta löytyy tapahtumakohtaisia mietteitä blogista. Mutta yleisellä tasolla olen saanut lyhyessä ajassa (2kk) kokonaiskuvan opetustyöstä sekä nuorisoasteen ammatillisessa oppilaitoksessa että aikuiskoulutuksen parissa Jollas Instituutissa. Samassa yhteydessä on ollut antoisaa huomata oppilaitoksen ja koulutuskeskuksen eroja osittain kohderyhmästä johtuen. Nuorisoasteen puolella oppijoille ei ole vielä kertynyt omakohtaista työkokemusta samalla tavoin kuin täydennyskoulutuksen parissa opiskelevilla aikuisilla oppijoilla. Tämä tulee huomioida oppimistavoiteitteiden määrittämisessä ja opetustilanteen läpiviemisessä ja pyrkiä aikuisoppijoiden osalta erityisesti hyödyntämään hiljainen tieto opiskelijayhteisön hyväksi.

Opetuksen seuranta antoi uutta näkökulmaa omaan tapaani suhtautua opetukseen ja toteuttaa sitä. Pidän Jollaksen tyylistä, missä valmentajat pyrkivät seuraamaan toisiaan säännöllisesti. Uskoisin, että kaipaisin Jollaksen toimintamallia, toimiessani oppilaitoksessa.

Opetusharjoitteluun kului useita kymmeniä tunteja, sillä erityisesti opetuksen suunnittelu vei huiman monta tuntia suhteessa livelähetykseen. Kuten Porvoo Campuksen ohjaavan opettajan Anne Kopatzin kanssa jo totesimmekin yhteenvetokeskustelussa, olisin todennäköisesti päässyt pintaraapaisua paremmin sisälle Porvoo Campuksen opetusjuoneen, jos olisin voinut venyttää harjoitteluni kestämään kokonaisen lukukauden kahden kuukauden sijaan. Nyt kun toimin enemmänkin vierailevana tähtenä yksittäisillä kursseilla, kurssikokonaisuuden suunnittelun ja toteutuksen hahmottaminen jäi ehkä hieman pinnalliseksi. Siltikin, olin riemuissani jokaisesta opetustilanteesta ja oppijoiden kohtaamisesta, mitä sain kokea harjoitteluni aikana Porvoossa tammi-helmikuun aikana.

Porvoo Campus oli nappivalinta opetusharjoittelupaikaksi vastaamaan henkilökohtaiseen kehittymistavoitteeseeni saada kokemusta nuorisoasteen opiskelijoiden parissa tehtävästä opetustyöstä. Porvoo Campus oli myös erittäin kiva, kiinnostava ja oppimista edistävä paikka, missä hyödynnetään tutkivaa ja kehittävää oppimismenetelmää kaikessa opetuksessa. Kiitos tästä mahdollisuudesta Haaga-Heliaan Anu Moisiolle, Anne Kopatzille ja Kaija Lindrothille!

Erityisen iloinen olen tässä harjoittelukokonaisuudessa mahdollisuudesta tutustua Jollas Instituutin toimintaan opetuksen seurantaa laajemmin. Jollas Instituutti järjesti toiveestani minut Jollas Instituutin erityisasiantuntija Kaisu Erosen perehdytysohjelmaan, missä opin paljon (!) mm. uusia pedagogisia menetelmiä, sain uutta näkökulmaa verkko-opintojen suunnitteluun ja toteutukseen ja sain ylipäätään olla mukana haistelemassa päivittäistä arkea työnantajani S-ryhmän omassa oppimiskeskuksessa. Kiitos tästä vielä isosti Jollas ja erityisesti Kaisu Eronen! 

Kiitos myös opetustani seuraamassa olleille arvokkaasta palautteesta, kehitysvinkeistä ja kannustuksesta! 

Terveisiä juuri käynnistyneeltä osaamisen ja kriittisen ajattelun verkkotyöpajalta!

Tämän viikon ohjelmaan kuuluu osallistua osaamisen ja kriittinen ajattelun verkkotyöpajaan.

Verkkotyöpaja rakentuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa pohditaan yhdessä osaamisen ja kriittisen ajattelun ilmenemismuotoja opetuksessa ja toisessa osassa esitellään kriittiseen ajatteluun pohjautuvan Yhden sivun menetelmä, jonka toiminnallisuutta arvioidaan jälleen yhdessä.

Työpajaan ja yhteiseen keskusteluun osallistuminen edellyttää suht vahvaa teoreettisen viitekehyksen, kriittisen ajattelumallin, tuntemusta ja siitä syystä tässä ensimmäisessä verkkotyöpajaa koskevassa bloggaukseni avaankin sekä itselleni että lukijoille tapaa nähdä ja tarkastella kriittistä ajattelumallia työpajan vetäjän, Jukka Kaislan tarjoamien linkkien ja omien ajatustensa pohjalta.

Tulevaisuuden osaamistarpeet - hankala määritellä?

Osaaminen ilmenee työn tuottavuutta arvioitaessa. Tarkastellessamme suomalaisen yhteiskunnan osaamista,  suomalaisen työn tulee kehittyä tuottavammaksi kuin kilpailijoilla. Kaislan mukaan tällä hetkellä näin ei ole. Yhtenä ongelmana Kaisla näkee, ettei menestyminen koululaisten osaamisen mittauksessa muunnu tuottavaksi toiminnaksi myöhemmissä opinnoissa ja työelämässä. Miksi näin? Kaisla avasi osaamisen kehittämisen haasteita ammatillisessa korkeakoulutuksessa omiin havaintoihinsa pohjautuen seuraavasti.

Kaislan mukaan osaamisen kehittämisen haasteet ammatillisessa korkeakoulutuksessa ovat ensinnäkin siinä, että ammatillisessa korkeakoulutuksessa tavoitteena on kehittää opiskelijoiden osaamista vastaamaan tulevaisuuden työelämän tarpeisiin, mutta ongelmana on, että yritykset eivät tiedä, mitä osaamista ne tulevaisuudessa tarvitsevat. Toisena osaamisen kehittämisen haasteena hän kokee, että osaaminen on väärin ymmärretty ilmeisesti Kaislan mukaan sekä ammattikorkeakouluissa että yrityksissä? Kaislan mukaan osaamista tulisi lähestyä toisella tavalla, sillä hänen mukaansa osaamista ei voi etukäteen määritellä, koska osaamisen ilmenemismuodot määräytyvät olosuhteiden mukaisesti.

Onko kriittinen ajattelutaito pedagogisena menetelmänä ratkaisu osaamisen jatkuvaan kehittämiseen yhteiskunnassa? 

Kaislan mukaan kriittinen ajattelu eroaa aiemmasta osaamiskeskustelusta siinä, että kriittinen ajattelu ohjaa oppijaa kohti loputonta "osaamisen kumuloituvuutta" ohjaten opiskelijaa itsenäiseen ajatteluun, kannustaen arvioimaan erilaisia tietämisen muotoja, luomaan uutta ja opettaa pysyviä metakognitiivisia taitoja, joiden avulla opiskelija kykenee ratkaisemaan jatkuvan osaamisen kehittämisen haasteita. Kaislan mukaan menetelmä toimii yleistyökaluna työelämän muuttuvissa haasteissa, koska kriittisen ajattelun syventäminen parantaa omakohtaista tietoisuutta itsestään ja suhteestaan maailmaan.

Oma kosketuspintani kriittiseen ajatteluun - case opeopinnot 

Mielenkiintoinen verkkotyöpajan aihe kerrassaan. Kestää hetken sisäistää tarjolla olevat ajattelumallit ja menetelmä.  Välikommenttina haluan nostaa esille omassa pienryhmässämme heränneitä ajatuksia aiheesta tai aiheen vierestä toisen tehtävän yhteydessä.

Pohdimme viime syksynä pienryhmämme lukupiirissä työelämän tarpeita ja siihen liittyen koulutuksen ja osaamisen kehittämistarpeita. Yksi lukupiirimme kirjoista, Oppiminen ja sosiaalinen pääoma, käsitteli työn ja oppimisen verkostoja ja siihen liittyen sosiaalisen pääoman muodostumisen merkitystä oppimisessa ja uuden kehittelyssä ja sen tuomaa lisäarvoa nykyiselle osaamiselle ja asiantuntijuudelle.

Työn ja oppimisen erilaisista verkoistoista yhteiskehittely-yhteisöissä tavoitteena on mm. parempien
tuotteiden ja palveluiden kehittäminen. Verkosto muodostuu monimuotoisista yhteistyöryhmistä ja verkostossa esiintyy tyypillisesti erilaisia käytänteitä ja intressejä samanaikaisesti. Verkoston ”helmi" onkin nimenomaan ristiriitaiset näkemykset, mitkä avaavat toimijoiden silmät näkemään kehittämisen kohteita ympärillään.

Verkoston toiminta-ajatus liittyy mielestäni tavalla tai toisella kriittiseen ajattelumalliin, sillä verkostossa syntyvät uuden palvelut ja tuotteet ovat ristiriitaisten näkemysten tuotosta. Kriittiselle ajattelulle kun ei ole myöskään vierasta ennalta arvaamattomat ratkaisut, jotka syntyvät uutta luovassa päättelyvirrassa, mikä sisältänee yhtä lailla ristiriitaisia näkemyksiä virran varrella?