Pohdintaa osaamisen ja kriittisen ajattelun verkkotyöpajasta

Opeopinnoissa tulee osallistua vähintään kahteen verkossa toteutettavaan yhteistoiminnalliseen verkkotyöpajaan. Ensimmäiseen osallistuin joulukuussa.  Toiseen osallistuin tammikuussa, mutta vähän heikoilla antimilla, joten teen tämän toisen virallisen työpajaraportoinnin tästä kolmannesta kokemuksesta.

Maaliskuussa toteutetun yhteistoiminnalllisen työpajan teemana oli osaamisen ja kriittisen ajattelun ilmenemismuotoja opetuksessa.

Verkkotyöpaja rakentui kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa pohdittiin yhdessä osaamisen ja kriittisen ajattelun ilmenemismuotoja opetuksessa ja toisessa osassa esiteltiin kriittiseen ajatteluun pohjautuvan Yhden sivun menetelmä, jonka toiminnallisuutta arvioitiin yhdessä. Menetelmä oli työpajan toteuttajan kehittelemä.

Työpajan aihe oli mielenkiintoinen, mutta vaativa. Työpajan vetäjä oli koonnut lyhyitä  omilla ajatuksilla varustettuja "tietoiskuja" aiheesta osallistujien käyttöön, mikä helpotti aiheeseen perehtymistä. Sen lisäksi työpajan vetäjä oli koonnut aiheeseen liittyvää taustakirjallisuutta käyttöön.

Koska koin aiheen käsittelyn vaativana, päädyin avaamaan verkkotyöpajaa kahdessa eri blogautuksessa. Ensimmäisessä blogautuksessa avasin itselleni että lukijoille tapaa nähdä ja tarkastella kriittistä ajattelumallia työpajan vetäjän, Jukka Kaislan tarjoamien linkkien ja omien ajatustensa pohjalta.

Tässä toisessa blogautuksessa pohdin, mitä oppeja verkkotyöpaja tarjosi.

Työpajan toteutustekniikasta
Työpaja toteutettiin Google sitellä, missä teema ja tehtävät oli esitetty selkeästi ja aiheeseen oli helppo tutustua. Osallistuminen tapahtui kommentoimalla aihetta ja muiden kommentteja ja sekin oli periaatteessa helppoa, tosin jostain syystä selaimista vain Google Chrome mahdollisti kommentoinnin.

Keskusteluihin osallistumisesta
Keskusteluosiot oli jaettu kahteen eri teemaan, joihin jokaista kannustettiin osallistumaan. Työpajan vetäjä oli aktiivisesti, mutta samalla valikoivasti mukana ylläpitämässä keskustelua vastakommentoimalla kommentteja ja vastailemalla kommentoijien kysymyksiin. Keskustelu eteni kommentoijien varassa eikä keskustelun haluttua suuntaa ehkä oltu mietitty tai haluttu edes tavoitella.

Ensimmäisessä keskustelussa pyydettiin tarkastelemaan osaamisperustaisuutta ja kriittistä ajattelua omalla alalla ja kuinka ne mahdollisesti palvelevat osaamisen kehittymistä. Todella hankalasti tartuttava teema! Palasinkin tässä vaiheessa kommentoinnin sijaan takaisin tutustumaan lähdekirjallisuuteen ennen kuin rohkenin osallistua keskusteluun.

Keskusteluissa pohdittiin yleisellä tasolla muun muassa, pitääkö työpajan vetäjän Jukka Kaislan väittämä lasten ja nuorten heikentyvistä ongelmanratkaisutaidoista paikkansa, mitä merkitsee ihmisten erilaiset osaamistasot ja niiden kehittäminen ja miten suomalaiset suhtautuvat kriittiseen ajatteluun esimerkiksi työpaikoilla. Oman alan kokemuksista nousi esiin mm. tieteellisen osaamisen määrittelyn hankaluus yliopistomaailmassa, ongelmanratkaisutaito-osaamisen määrittely henkilöstökoulutuksen parissa,  kriittisen ajattelun hyödyntäminen Metsäntutkimuslaitoksella ja tapa tarkastella lavastajan osaamisaluekokonaisuutta.

Itse toin mukaan keskusteluun sosiaalisen pääoman merkityksen oppimisessa ja yhteiskehittely-verkoston toiminta-ajatuksen, minkä ideana on synnyttää uusia ajatuksia ristiriitaisten näkemysten ja kriittisen ajattelun avulla.

Toisessa keskustelussa pyydettiin kommentoimaan, millaisia ajatuksia yhden sivun menetelmä herättää. 

Menetelmä koettiin yleisellä tasolla hyväksi, sillä siinä vältetään tiedon kopiointi ja siirto valmiina internetistä paperille.  Ylipäätään tiivistämisen taito on arvostettu taito työelämässä. Itse tartuin kommentoimaan ja kyselemään lisää tavasta arvioida lopputuotoksia.

Miten odotuksiini vastattiin

Yhteistoiminnallisen verkkotyöpajan tavoitteena osana opeopintoja on työstää moniäänisesti yhteisiä kehittämiskohteita ja kokeilla erilaisia yhteistoiminnallisia työskentelytapoja ja opetusmenetelmiä.

Osaamisen ja kriittisen ajattelun työpajan tavoitteita ei oltu erikseen määritelty osallistujille, mutta oletan niiden olleen oivaltaa yhteisen keskustelun kautta osaamisen ja kriittisen ajattelun ilmenemismuotoja opetuksessa ja oppia uusi menetelmä arvioimalla sitä yhteisen keskustelun kautta.

Yhteisiin keskusteluihin osallistui useita henkilöitä hyvin erilaisine taustoineen, jotka kommentoivat omista taustoistaan käsin ajatuksiaan kriittiseen ajatteluun ja osaamisen kehittämiseen yleisesti työelämämässä, samoin kuin itsekin tein. Jos ja kun tavoitteena oli oivaltaa kriittisen ajattelun ilmenemismuotoja opetuksessa, sitä ei juurikaan tapahtunut. Mutta keskustelun seuraaminen ja ajatusten vaihto yleisesti kriittistä ajattelua kohtaan oli ihan kiinnostavaa. Toinen tavoite sen sijaan toteutui hyvinkin eli opin uuden meneteltelmän! Menetelmä oli varsin mielenkiintoinen erityisesti sen ollessa yhden meistä opeopiskelijoista itsensä kehittelemä ja arvostan myös työpajan rohkeaa ja avointa tapaa tuoda menetelmä muiden arvioitavaksi.

Työpajassa käytiin odotusteni mukaisesti keskustelua, mutta olisin kaivannut ehkä vähän enemmän vetäjältä aktiivisempaa keskustelun herättelyä. Kommentoin itse muutamien ajatuksia, työpajan vetäjä kommentoi muutamia. Yksi osallistuja kommentoi omia ajatuksiani, mutta useamman osallistujan ajatuksiin ei kukaan vastannut. Koen tärkeänä, että erityisesti verkossa tapahtuvassa yhteistoiminnallisessa työpajassa viime kädessä työpajan vastuuhenkilöt motivoivat osallistujia jatkamaan keskustelua huomioimalla osallistujien kommentteja edes lyhyillä kannustus/kommentointi - palautteella.

Mitä jäi käteen verkkotyöpajasta

Verkkotyöpajasta jäi päällimmäisinä uusina ajatuksina mieleen nähdä kriittinen ajattelu entistä laajemmin. Kriittinen ajattelu ei ole vain tapa suhtautua asioihin vaan se on inhimillinen, jatkuvasti kehitettävä taito, mikä auttaa ihmistä tasapainoisemmin tarkastelemaan mitä tahansa vastaan tulevaa ongelmatilannetta.

Uusi menetelmä muistutti miettimään opiskelijoille annettavien tehtävien tavoitteita ja keinoja arvioida tavoitteiden toteutumista ja varmistamaan, ettei tehtävää tehdä tehtävän teon takia vaan jotta opiskelija sen myötä oppisi uutta.

Terveisiä juuri käynnistyneeltä osaamisen ja kriittisen ajattelun verkkotyöpajalta!

Tämän viikon ohjelmaan kuuluu osallistua osaamisen ja kriittinen ajattelun verkkotyöpajaan.

Verkkotyöpaja rakentuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa pohditaan yhdessä osaamisen ja kriittisen ajattelun ilmenemismuotoja opetuksessa ja toisessa osassa esitellään kriittiseen ajatteluun pohjautuvan Yhden sivun menetelmä, jonka toiminnallisuutta arvioidaan jälleen yhdessä.

Työpajaan ja yhteiseen keskusteluun osallistuminen edellyttää suht vahvaa teoreettisen viitekehyksen, kriittisen ajattelumallin, tuntemusta ja siitä syystä tässä ensimmäisessä verkkotyöpajaa koskevassa bloggaukseni avaankin sekä itselleni että lukijoille tapaa nähdä ja tarkastella kriittistä ajattelumallia työpajan vetäjän, Jukka Kaislan tarjoamien linkkien ja omien ajatustensa pohjalta.

Tulevaisuuden osaamistarpeet - hankala määritellä?

Osaaminen ilmenee työn tuottavuutta arvioitaessa. Tarkastellessamme suomalaisen yhteiskunnan osaamista,  suomalaisen työn tulee kehittyä tuottavammaksi kuin kilpailijoilla. Kaislan mukaan tällä hetkellä näin ei ole. Yhtenä ongelmana Kaisla näkee, ettei menestyminen koululaisten osaamisen mittauksessa muunnu tuottavaksi toiminnaksi myöhemmissä opinnoissa ja työelämässä. Miksi näin? Kaisla avasi osaamisen kehittämisen haasteita ammatillisessa korkeakoulutuksessa omiin havaintoihinsa pohjautuen seuraavasti.

Kaislan mukaan osaamisen kehittämisen haasteet ammatillisessa korkeakoulutuksessa ovat ensinnäkin siinä, että ammatillisessa korkeakoulutuksessa tavoitteena on kehittää opiskelijoiden osaamista vastaamaan tulevaisuuden työelämän tarpeisiin, mutta ongelmana on, että yritykset eivät tiedä, mitä osaamista ne tulevaisuudessa tarvitsevat. Toisena osaamisen kehittämisen haasteena hän kokee, että osaaminen on väärin ymmärretty ilmeisesti Kaislan mukaan sekä ammattikorkeakouluissa että yrityksissä? Kaislan mukaan osaamista tulisi lähestyä toisella tavalla, sillä hänen mukaansa osaamista ei voi etukäteen määritellä, koska osaamisen ilmenemismuodot määräytyvät olosuhteiden mukaisesti.

Onko kriittinen ajattelutaito pedagogisena menetelmänä ratkaisu osaamisen jatkuvaan kehittämiseen yhteiskunnassa? 

Kaislan mukaan kriittinen ajattelu eroaa aiemmasta osaamiskeskustelusta siinä, että kriittinen ajattelu ohjaa oppijaa kohti loputonta "osaamisen kumuloituvuutta" ohjaten opiskelijaa itsenäiseen ajatteluun, kannustaen arvioimaan erilaisia tietämisen muotoja, luomaan uutta ja opettaa pysyviä metakognitiivisia taitoja, joiden avulla opiskelija kykenee ratkaisemaan jatkuvan osaamisen kehittämisen haasteita. Kaislan mukaan menetelmä toimii yleistyökaluna työelämän muuttuvissa haasteissa, koska kriittisen ajattelun syventäminen parantaa omakohtaista tietoisuutta itsestään ja suhteestaan maailmaan.

Oma kosketuspintani kriittiseen ajatteluun - case opeopinnot 

Mielenkiintoinen verkkotyöpajan aihe kerrassaan. Kestää hetken sisäistää tarjolla olevat ajattelumallit ja menetelmä.  Välikommenttina haluan nostaa esille omassa pienryhmässämme heränneitä ajatuksia aiheesta tai aiheen vierestä toisen tehtävän yhteydessä.

Pohdimme viime syksynä pienryhmämme lukupiirissä työelämän tarpeita ja siihen liittyen koulutuksen ja osaamisen kehittämistarpeita. Yksi lukupiirimme kirjoista, Oppiminen ja sosiaalinen pääoma, käsitteli työn ja oppimisen verkostoja ja siihen liittyen sosiaalisen pääoman muodostumisen merkitystä oppimisessa ja uuden kehittelyssä ja sen tuomaa lisäarvoa nykyiselle osaamiselle ja asiantuntijuudelle.

Työn ja oppimisen erilaisista verkoistoista yhteiskehittely-yhteisöissä tavoitteena on mm. parempien
tuotteiden ja palveluiden kehittäminen. Verkosto muodostuu monimuotoisista yhteistyöryhmistä ja verkostossa esiintyy tyypillisesti erilaisia käytänteitä ja intressejä samanaikaisesti. Verkoston ”helmi" onkin nimenomaan ristiriitaiset näkemykset, mitkä avaavat toimijoiden silmät näkemään kehittämisen kohteita ympärillään.

Verkoston toiminta-ajatus liittyy mielestäni tavalla tai toisella kriittiseen ajattelumalliin, sillä verkostossa syntyvät uuden palvelut ja tuotteet ovat ristiriitaisten näkemysten tuotosta. Kriittiselle ajattelulle kun ei ole myöskään vierasta ennalta arvaamattomat ratkaisut, jotka syntyvät uutta luovassa päättelyvirrassa, mikä sisältänee yhtä lailla ristiriitaisia näkemyksiä virran varrella?

Pohdintaa verkossa toteutetusta yhteistoiminnallisesta työpajasta

Osallistuin joulukuun alussa verkossa toteutettuun yhteistoiminnalliseen työpajaan, minkä teemana oli opintojen keskeyttäminen.

Toteutustekniikasta
Työpaja toteutettiin wikispacessa, mikä sopi mainiosti alustaksi osallistujan näkökulmasta. Keskusteluosioiden rakenne oli luotu selkeäksi wikiin ja keskusteluihin liittyvä taustatieto oli tuotu hyvin esiin aktivoimaan keskustelua.

Keskusteluihin osallistumisesta ja caseista
Keskusteluosiot oli jaettu yhdeksään eri caseen. Osallistuin itse kahteen osioon keskustellen ja muihin lähinnä tutustuin ja koitin ponnistella itseäni keskusteluun onnistumatta osioiden teemojen ollessa minulle joko liian vieraita tai mielenkiinnottomia esimerkkinä päihdeongelmaiset opiskelijat ja rikosrekisterin omaavat opiskelijat. En halua siis mitenkään vähätellä caseja vaan koin, että minulta puuttui kosketuspinta niihin. Minua lähinnä olevissa keskusteluosioissa pohdittiin keinoja ehkäistä opintojen keskeytyminen, kun opiskelija kokee ettei kuulu joukkoon ja kun opiskelija hakeutuu opiskelemaan väliaikaisesti oppilaitokseen odottaessaan pääsyä toiseen kouluun.

Miten odotuksiini vastattiin
Työpajassa käytiin odotusteni mukaisesti keskustelua, mutta olisin kaivannut ehkä vähän enemmän vetäjiltä aktiivisempaa keskustelun herättelyä. Tai no, osassa keskusteluteemoissa vetäjä oli aktiivisempi kuin toisissa. Ilmeisesti vetäjät olivat jakaneet vastuualueet etukäteen.

Mitä jäi käteen verkkotyöpajasta
Sain uutta tietoa ja ajateltavaa verkkotyöpajasta, mikä on minusta äärimmäisen hieno homma! Antoisinta oli työpajaan osallistuneiden käytännön kokemukset ja erilaiset käytännön caset opintojen keskeyttämiseen liittyen.

Hyvä!
Annan työpajalle arvosanaksi "hyvä" työpajan vetäjien tarjoamalla asteikolla erinomainen, hyvä, keskinkertainen, tyydyttävä, huono.

Odotan mielenkiinnolla seuraavaa tammikuun työpajaa, sillä tämä työpaja oli ensimmäinen laatuaan minulle.