Voidaanko puhua opetuksen vai oppimisen suunnittelusta? Tästä aiheesta luennoi Katri Aaltonen 12.9.2013 opeopintojen lähipäivillä. Paljastetaan Katrin vastaus heti alkuun: sekä että.
Aaltonen johdatteli aiheeseen esittämällä nelikentän, minkä tarkoituksena oli kuvata asioita, mitkä takaavat johdonmukaisen ja ristiriidattoman toteutuksen; minkätyylisestä oppimisesta on kysymys, mikä on tavoite ja minkätyylinen opetusmenetelmä siihen sopii.
Aaltonen haastoi suunnittelemaan oppijalähtöisesti. Miten suunnitella opetus, jotta mahdollisimman moni opiskelijoista aktivoituu ajattelemaan ja sitä kautta oppimaan? On siis tärkeää valita menetelmät, mitkä tukevat ymmärtämisen lisäämistä. Tärkeää on hypätä opiskelijan saappaisiin ja miettiä suunnitelma opiskelijan näkökulmasta.
Oppimislähtöisessä oppimisympäristössä opiskelijalla tulisi olla oikeasti mahdollisuus kysellä, tutkia, ajatella ja suunnitella, jotta tapahtuu oppimista. Aaltonen puhui Asko Karjalaisen opettajan pedagogisesta ajasta, opiskelijan ajasta ja oppimisen ajasta. Suunnittelussa tulisi huolehtia, että opetus sisältää aikaa, mikä johtaa oppimiseen. Millä keinoilla saavutetaan oppimistuloksia? Aaltosen mukaan vaikeinta oppimisen suunnittelussa on nimenomaan miettiä keinoja, mitkä johtavat oppimistuloksiin.
Tämän kurssin jälkeen osaat kaiken!
Itselleni antoisin ja opettavaisin osuus oli havaita, että opetuksen tavoitteita määriteltäessä tulisi varmistaa, että opetuksen tavoitteet ovat realistisia ja mitattavissa. Tavoitteet voi avata kolmeen osaan; ydinainekseen, täydentävään ainekseen ja erityisainekseen eli mitä pitää tietää, mitä pitäisi tietää ja mitä on hyvä tietää. Puhutaan ydinaineanalyysista, mikä on hyvä työkalu tavoitteiden rajaamiseen.
Uutta tietoa luennolla oli myös se, että ohjausprosessikin tulee suunnitella.
Blogisi on lähtenyt hienosti käyntiin. Tägitkin löytyvät. Jatka samaan malliin!
VastaaPoista