Koulutus ja opettajana toimiminen lain ja säädösten valossa

Tämän blogisisällön tavoitteena on käsitellä säädöstöä ja ohjausmekanismeja itseäni kiinnostavan oppilaitoksen eli Haaga-Helian ja omien opettajaopintojeni näkökulmasta. 

KOULUTUKSEN KEHITTÄMISEN KESKEISET TAVOITTEET

Koulutus ja yliopistoissa tehtävä tutkimus - tavoitteena nostaa suomalaiset maailman osaavimmaksi kansaksi! 

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan koulutuksen ja yliopistoissa tehtävän tutkimuksen kehittämisen erityisenä painopisteenä ovat köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen, julkisen talouden vakauttaminen sekä kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Taustalla on hallituksen tavoite nostaa suomalaiset maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä niin, että Suomi loistaa erityisesti nuorten ja aikuisten osaamisvertailuissa, koulupudokkaiden vähyydessä ja nuorten ja työikäisten korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden väestöosuudessa. Suomi on osana strategiaa asettanut konkreettisiksi tavoitteikseen mm. sen, että vähintään 42 prosenttia 30–34-vuotiaista on suorittanut korkeakoulututkinnon ja 20–24-vuotiaista yli 90 prosentilla on perusasteen jälkeinen tutkinto. Vuonna 2009 suomalaiset 25–34-vuotiaat olivat koulutustasolla mitattuna OECD-maiden kesken vasta sijalla 18. Kärkipaikka oli Korealla. 

Julkisen talouden kestävyyden kannalta on välttämätöntä, että mahdollisimman moni työikäinen on työssä. Työikäisen väestön vähetessä ja nuorisoikäluokkien pienetessä haasteena on turvata korkea osaamistaso ja työvoiman riittävyys aloittain ja alueittain. Taustalla on myös tavoite varmistaa koulutuksellinen tasa-arvo myös maahanmuuttajien osalta, varmistaa osaavan työvoiman saatavuus ja tietoyhteiskunnan kehitys, tarjota työelämätarpeita vastaavaa koulutusta, kannustaa elinikäiseen oppimiseen ja aktiiviseen kansalaisuuteen ja vahvistaa koulutuksen ja työelämän yhteyksiä.
Koulutukselliseen tasa-arvoon lukeutuu eri syistä tukea tarvitsevia ja syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten tukeminen. 

Ammatillinen koulutus - tavoitteena kehittää työelämävastaavuutta

Ammatillinen koulutus on tarkoitettu sekä työelämään siirtyville nuorille että työelämässä oleville aikuisille. Ammatillisen koulutuksen yleisenä tavoitteena on kohottaa ammatillista osaamista, kehittää työelämää ja vastata sen osaamistarpeista, edistää työllisyyttä sekä tukea elinikäistä oppimista.

Ammatillisen koulutuksen arvostus ja vetovoima ovat lisääntyneet Suomessa koko 2000-luvun. Tämä näkyy muun muassa yhteishakutilastoissa lisääntyneinä hakijamäärinä sekä opetus- ja kulttuuriministeriön teettämissä ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimuksissa tyytyväisyytenä ammatilliseen koulutukseen ja sen tuottamaan osaamiseen.

Vuosia 2011 - 2016 koskevassa koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa ammatillisen koulutuksen painopisteisiin kuuluu koulutuksen laadun, työelämävastaavuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen, ammatillisen osaamisen vahvistaminen, ammatillisen koulutuksen tehokkuuden lisääminen koulutustakuu ja tasa-arvo ja elinikäinen oppiminen. 

MITEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMISEN KESKEISET TAVOITTEET NÄKYVÄT OMAN OPPILAITOKSENI TOIMINNASSA JA OMASSA TYÖSSÄNI?

Koulutuksen kehittämisen keskeiset tavoitteet, kuten korkean osaamistason turvaaminen, näkyvät omassa työssäni asiakkuuspäällikkönä SOK:lla työnantajan asenteessa jatkokouluttautumista kohtaan. Ammatillisen osaamisen kehittämiseen kannustetaan ja sitä tuetaan. Jollas-säätiön stipendejä jaetaan hakijoille vuosittain tavoitteena tukea S-ryhmäläisten osaamisen kehittämistä.

LAINSÄÄDÄNNÖN MÄÄRITELMIÄ OPETUKSESTA JA OPETTAJISTA 

Yhdenvertaisuuslain (21/2004) mukaan kaikilla ihmisillä tulee olla yhdenvertaiset mahdollisuudet kouluttautua. Perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen tavoitteena on edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä osallistua koulutukseen ja muutoin kehittää itseään elämänsä aikana.

Vuonna 1999 päivitetyn asetuksen opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (986/1998) mukaan opettajan tulee olla kelpoinen tehtäväänsä tai siihen aineeseen tai opintoihin mitä opettaa.  Kelpoisuuden saavuttaminen edellyttää sitä, että opettaja on suorittanut kaikkien opettamiensa aineiden opinnot.

Ammattikorkeakoulun opettajan kelpoisuudesta on säädetty ammattikorkeakouluasetuksessa (352/2003). Lehtorilta/ tuntiopettajalta vaaditaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto eli  joko yliopistossa suoritettua ylempi tutkinto tai ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Yliopettajalta/ lehtorilta/ tuntiopettajalta, jonka opetustehtävään kuuluu pääosin ammattiopintojen järjestäminen, vaaditaan lisäksi vähintään kolmen vuoden työkokemus tutkintoa vastaavissa tehtävissä. Yliopettajan/lehtorin/ tuntiopettajan tulee lisäksi kolmen vuoden kuluessa virkaan tai toimeen nimittämisestä suorittaa vähintään 60 opintopisteen laajuinen opettajankoulutus, jollei hänellä sellaista ole virkaan tai toimeen nimitettäessä.

Ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen opettajat ja opettajaksi aikovilta edellytetään opettajan pedagogisia opintoja (60op).

MITEN KOULUTUSORGANISAATIONI TOIMINTAA OHJATAAN? 

Olisin valinnut tähän S-ryhmän oman koulutuskeskuksen, Jollas-koulutusinstituutin, mutta ilmeisesti Jollaksen toiminnan ohjauksesta on enemmän tietoa Sintrassa, minne en nyt opintovapaalla ollessanne helposti pääse, niin päädyin tarkastelemaan toiminnan ohjausta kevään opetusharjoittelupaikassanni Haaga-Helian ammattikorkeakoulussa.

Haaga-Helian strategia määrittelee koulun mission, vision, arvot ja taloustavoitteen. Osa-strategiassa kuvataan pedagoginen strategia, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan strategia, palvelu-, myynti- ja yrittäjyysstrategia, kansaimvälisyysstrategia ja henkilöstön osaamisstrategia. Tosin osa-strategiat on kuvattu laihanlaisesti ainakin nettisivuilla. 

Haaga-Helian toimintaa vihreämpään, kestävämpään ja vastuullisempaan suuntaan ohjaa Responsible HAAGA-HELIA hanketoiminta, minkä tavoitteena on lisätä HAAGA-HELIAn vastuullisuutta ammattikorkeakoulutoimijana eri yksiköissä, ja yksiköiden erilaiset ammatilliset tarpeet huomioiden.

Haaga-Helian toiminnan laatua ohjataan laatujärjestelmän avulla, mikä on johtamisen ja toiminnanohjauksen osajärjestelmä. Laatujärjestelmäpalveluita johtava laatupäällikkö vastaa laatusivustosta ja palautejärjestelmien koordinoinnista sekä auditointi- ja akkreditointiprojekteista. Laatupäällikkö vastaa tällä hetkellä myös opintojaksopalautteen analysoinnista ja raportoinnista, muista arviointi- ja palautejärjestelmistä vastaavat eri yksiköiden toimijat.

Haaga-Helian kehittämisestä tehdään pääsääntöisesti normaalien kehittämis- ja toimintasuunnitelmien kautta, joissa palautetieto ja tulevaisuuden visiot yhdistetään innovatiiviseksi vastuullisen liiketoiminnan menestystä palvelevaksi toiminnaksi.

Haaga-Helian johtosäännöstä, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmista, tavoitesopimuksista, toiminta- ja taloussuunnitelmista enkä tutkintosäännöstä löytänyt tietoa nettisivujen kautta.

EETTISTEN JA YHDENVERTAISUUTEEN LIITTYVIEN KYSYMYSTEN NÄKYMINEN ARJEN TASOLLA

Eettisistä ja yhdenvertaisuuteen liittyvistä kysymyksistä pinnalla on koulukiusaaminen erityisesti perusopetuksen parissa.

Oikeudenmukaisuuteen tähtäävien opintosuoritusarviointien yhteydessä uskon löytyvän lukemattomia esimerkkejä syrjinnästä syystä, että oppilaitosten arviointitavat ovat osittain mielipuolisia ja käytännöt vaihtelevat eikä yhteistä arviointimallia ole olemassa. Vain sisäistynyt eettisyys estää opettajaa käyttämäänsä asemaansa väärin.

Uskon myös, että Suomessa löytyy parannettavaa vammaisten henkilöiden koulutukseen pääsyn, opiskelua helpottavien apuvälineiden ja koulutuksessa selviämisen osalta. 
 

MILLAISIA OPETTAJAN TOIMINTAAN JA OPETUKSEN TOTEUTTAMISEEN LIITTYVIÄ JURIDISIA SEIKKOJA AMMATILLISET OPETTAJAT VOIVAT JOUTUA KOHTAAMAAN? 

Ammatillisia opettajia koskevat tietääkseni samat oikeudet ja vastuut kuin muitakin opettajia. Opettajan oikeuksiin kuuluu oikeus psyykkiseen ja fyysiseen koskemattomuuteen ja juridisesti opettajien psyykkistä tai fyysistä koskemattomuutta voidaan loukata. Opettaja voi siis kohdata kunnianloukkauksia, mistä käytännön esimerkkejä ovat solvaaminen, haistattelu ja loukkaava kielenkäyttö. Yhtä lailla opettaja voi syyllistyä samaan käytökseen oppilasta kohtaan. Fyysisesti opettaja kuin myös oppilas opettajan toimesta voi joutua fyysisen väkivallan tai uhkailun kohteeksi.

Opettajan vastuuseen kuuluu salassapitovelvollisuus ja toisaalta myös oppilaiden turvallisuudesta huolehtiminen ja lastensuojelulaissa säädetty ilmoitusvelvollisuus.

Sekä oppilaalla että opettajalla on vahingonkorvausvastuu, mikäli oppilas tai opettaja tulee juridisesti kaltoin kohdelluksi tai jos opettaja ei noudata velvollisuuksiaan.

MILLAISIA AJATUKSIA AINEISTOON PEREHTYMINEN MINUSSA HERÄTTI? 

Aineisto herätti minussa kolme ajatusta pistäen minut pohtimaan omaa rooliani ammatillisten aineiden opettajana, ammattikorkeakoulujen uutta roolia tulevaisuudessa ja ammatillisen koulutuksen tavoitteiden suunnan muutosta.

Roolini ammattillisten aineiden opettajana 

Koulutustarjonnan suuntaamisesta työelämätarpeita vastaavaksi oli kiinnostavaa tutustua tarkemmin koulutusaloja koskeviin vähennys- ja lisäyssuunnitelmiin. Olen valmistumassa yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalle ammatillisten matkailu-, myynti- ja markkinointiaineiden opettajaksi ja tähän liittyen uhkana on, että matkailuaineiden opettajille ei ole ainakaan lisääntyvässä määrin töitä tarjolla, sillä koulutusaloista suurimmat vähennyspaineet ovat kulttuurialalla ja matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla. Matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla tarve on 1 300 aloittajaa nykyistä pienempi; vähennys kohdentuu pääasiassa ammatillisen peruskoulutuksen ja ammattikorkeakoulujen matkailualaan ja ammatillisen peruskoulutuksen majoitus- ja ravitsemisalaan. Suurimmat lisäystarpeet ovat ammatillisen peruskoulutuksen ajoneuvo- ja kuljetustekniikassa ja sosiaali- ja terveysalalla.

Ammattikorkeakoulujen muutos

Mielenkiintoista oli tutustua myös ammattikorkeakouluja koskevaan uudistussuunnitelmaan. Tosin tällä hetkellä uudistusta koskevat käytännöt ovat ainakin Opetus- ja kulttuuriministeriön sivujen viestinnän mukaan enemmän uudistuksia lainsäädäntöön:

”Ensimmäisessä vaiheessa ammattikorkeakouluja koskevaan lainsäädäntöön tehdään muutoksia, joilla vauhditetaan ammattikorkeakoulujen rakenteellista uudistamista sekä toiminnan laadun ja vaikuttavuuden parantamista.”

Toisessa vaiheessa on tarkoitus siirtää vastuu ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta kokonaan valtiolle ja tehdä ammattikorkeakouluista itsenäisiä oikeushenkilöitä. Toisen vaiheen lainsäädäntö on tällä hetkellä lausuntokierroksella.

Ammatillisen koulutuksen kehittäminen 

Mielenkiintoista oli tutustua myös Ammatillisen koulutuksen alueellisen kehittämissuunnitelmaan vuosille 2013-2016. Suunnitelman tavoitteena on auttaa koulutuksen järjestäjiä sitomaan valtakunnalliset tavoitteet vahvemmin yhteen paikallisista tarpeista nousevien kehittämiskohteiden kanssa yhteistyössä työelämän ja paikallis- ja aluehallinnon kanssa. Tämä kuulostaa erittäin järkevältä.