Työ- ja toimintaympäristön kehittämistarpeiden tunnistaminen

Työyhteisössäni painottuu kokonaisvaltaisesti myyntitaito-osaaminen olipa kyseessä sisäisen palvelun myyminen eteenpäin omassa yksikössä tai yksiköstä toiseen tai asiakkaan tarpeisiin vastaaminen esimerkiksi käyttötavarakaupan puolella. S-ryhmän koulutuskeskuksen Jollaksen syksyn koulutustarjonnasta löytyy kursseja niin esimiesten perusvalmennukseen, syväjohtamiseen, myyntivalmennuksiin kuin sisäisiin valmennuksiin.

Yksi tavoitteistani on saada kokemusta koulutussuunnittelusta ja tähän liittyen näen Jollaksen tarjoavan minulle mahdollisuuden kehittää ammatillista opettajan osaamistani tarjoutuessani auttamaan tulevaisuuden kurssitarjonnan suunnitteluun ja ideointiin osana opetusharjoitteluani keväällä 2014. Kartoitan Jollaksen tarpeet tarkemmin ja sitä kautta minun on mahdollista tarkentaa ja täsmentää, miten aion yhdistää kehittymistarpeeni ammatillisena opettajana työympäristöni Jollaksen kehittämistarpeisiin. 

Oman osaamiseni analysointi ja tunnistaminen

Koska nykyisessä työssäni en toimi opettajana, nykyisessä työssäni ei näy ohjaus- eikä opetusosaaminen. Mutta nykyisessä työssäni oman alani asiantuntijatehtävässä ylläpidän ja kehitän ammattiosaamistani. Lisäksi partner-asiakkuusvastuuni ylläpitää yhteyksiä työelämään ja matkailualan johtavien yritysten avainhenkilöihin. Tutkivan kehittämistyön alle voi laskea matkailun verkkopalvelun konseptin kehittämisvastuu sisältäen asiakkuuksien kehittämiseen liittyvää suunnittelua. Tämä osa työtäni vaatii tutkivaa kehittämisotetta mukavalla tavalla. 

Koulutusalani, ammatillinen pätevyyteni, ammatillinen opettajan osaamiseniOlen valmistunut kolmesta oppilaitoksesta; Ikaalisten kauppaoppilaitoksessa kansainväliseltä matkailulinjalta, Haaga-Helian ammattikorkeakoulun Porvoon yksikön matkailulinjalta ja Lapin Yliopiston matkailun ja talouden laitokselta yhteiskuntatieteiden maisteriksi pääaineena matkailututkimus, markkinointi ja viestintä.

Opintojeni ohella olen tehnyt töitä yli kymmenen vuoden ajan matkailuelinkeinon parissa erilaisissa tehtävissä Helsingissä, Lapissa, Intiassa, Itävallassa, Kyproksella ja Tanskassa. Matkailualan työtehtävistä ovat tuttuja vastaanottovirkailija, huonesiivooja, aamiaistarjoilija, laskettelukeskuksen rinnetyöntekijä, tunturiopas, matkamyyjä, Bed & Breakfast -majoituksen isännöinti, myyntitiimin vetäjä,  matkatuotteen kouluttaja, matkailun verkkopalvelukonseptin kehittäjä ja markkinoinnin suunnitteluun ja toteutukseen liittyvät erilaiset tehtävät.

Ammattiosaamisessani painottuu myöhemmällä iällä partner-asiakkuuksien hoito ja kehittäminen sisältäen vuosittaisen toimintasuunnitelman rakentamista kuukausittaiseen myynti- ja markkinointavoitteiden seurantaan, asiakastyytyväisyyden seurantaan ja kehittämiseen osallistumalla mm. erilaisten tutkimusten suunnitteluun, asiakkuuksien ja verkkopalvelun markkinoinnin ja viestinnän suunnittelua, kahden eri toimialan verkkopalvelukonseptin kehittämistä ja asiakkuuksien kehittämissuunnittelua. 

Ammatillista opettajaosaamista minulla ei ole, mutta koulutusalani ja ammatillinen pätevyyteni antaa minulle eväät toimia yhteiskunnallisten aineiden kuten matkailun, markkinoinnin, myynnin, palvelukonseptoinnin, asiakkuuksien kehittämisen ja viestinnän opetuksen parissa. 

Nykyinen työsektori ja toimenkuvaTyönantajani on SOK (Suomen Osuuskauppojen keskuskunta) ja tarkemmin toimin siellä Asiakkuus-, viestintä- ja markkinointiyksikön partnertoiminnoissa asiakkuuspäällikkönä.

Käytännössä osana toimenkuvaani vastaan tavoitteiden ja asiakassuhteen toteutumisesta, yhteistyön tavoitteiden asettamisesta ja toteutumisen seurannasta yhdessä partnereiden ja osuuskauppojen kanssa, markkinointisuunnitelmien laatimisesta ja toteutumisen seurannasta sekä tukemisesta, sisällön kehittämisestä tuotteista viesteihin matkailun verkkopalveluun yhdessä partnereiden ja Matkailu- ja ravitsemistoimialan kanssa ja verkkopalvelun konseptin kehittämisestä. 

Opettajana ja kouluttajana sekä asiantuntijana kehittymisen polkuni 

Matkailun, markkinoinnin, myynnin ja viestinnän asiantuntijana kehittymisen polkuni on lähtenyt liikkeelle matkailualan perustöistä huonesiivouksesta opastöihin ja  vastaanottotehtäviin. Myyntitaitoni hiotuivat huippuunsa matkamyyjän työtehtävissä Kilroy Travels ja Ebookers - matkatoimistoissa, joissa useiden kuukausien myyntitekniikkakoulutuksen pohjalta työhöni asettui kuukausittaiset myyntitavoitteet ja niiden seuranta. Erityistä tässä vaiheessa kehittymisen polkuani on asenne, mikä minuun tartutettiin Kilroylla ja Ebookersilla: Myyntityö on kivaa! Se on mitä parhainta asiakaspalvelua. Koska pidin myyntityöstä ja kuuluin eniten myyvien myyjien joukkoon, sain vastuulleni myyntitiimin vetovastuun sisältäen uusien henkilöiden perehdytyksen ja myyjien kuukausittaiset myynnin seurantaan painottuvat kehityskeskustelut. Kouluttajatehtäväni saivat jatkoa seuraavassa työpaikkasani Lapin Matkailussa ja Markkinoinnissa, missä vastasin Lumilomat - tuotteen myynti- ja markkinointikoulutuksesta jälleenmyyjille.

Valmistuttuani yhteiskuntatieteiden maisteriksi irtauduin matkamyyjän töistä saadakseni enemmän markkinointiviestinnän suunnittelutyökokemusta ja tein töitä hetken kiinteistösijoitusalalla markkinointisuunnittelijana, jolloin pääsin uudistamaan yrityksen verkkopalvelut. Markkinointisuunnittelijan tehtävistä jatkoin nykyiseen toimeeni asiakkuuspäälliköksi kehittämään matkailuun liittyviä tuotteita ja palveluita yhdessä matkailu- ja ravintoalan kanssa.

Opetukseen liittyvää työtä olen tehnyt ammatillisen opettamisen sijaan viimeiset kolme vuotta toimien leijasurffauksen ja leijahiihdon opettajana, mihin minulla on kansainvälinen opettajapätevyys.

SWOT opettajana

Vahvuudet: vahva ammattiosaaminen, tutkiva kehittämisote
Heikkoudet: ammatillisen opettajakokemuksen puute
Mahdollisuudet: laaja työelämäverkosto erityisesti matkailualalla, surffiopettajatyön raikas anti opettajuuteen; oppimisesta elämys
Uhat: opettajan arkeen/rutiinityöhön kypsyminen

Opettajaidentiteettini ja sen kehittymisen suunta lähitulevaisuudessa 

Näen itseni opettajana ammatillisessa oppilaitoksessa yhteiskunnallisten aineiden kuten matkailun, markkinoinnin, myynnin, palvelukonseptoinnin, asiakkuuksien kehittämisen ja viestinnän opetuksen parissa. Näen, että minulla on annettavaa sekä koulutussuunnittelupuolella että opettajana ehkä myös lehtorina kokemuksen kartuttua ja innostavan työyhteisön löydyttyä. 

Henkilökohtaiset kehittymis- ja kouluttautumishaasteeni opettajan pedagogisissa opinnoissaKokemuksen puute ammatillisen opettajan työn arjesta vaatii minulta ehkä muita enemmän työntekoa ammatillisen opettajan opetusharjoittelun parissa alkaen opetusharjoittelupaikan löytämisestä. 

Motiivit, tavoitteet, odotukset opiskelun ja oppimisen suhteenMinua motivoi opiskeluissa tiimityöskentelyn ja verkkoluentojen kautta tulevat uudet, muiden näkemykset ja kokemukset ja mahdollisuus purkaa omia ajatuksia. Odotan opiskelulta uutta tietoa ja taitoa erityisesti ammatillisen opettajan työn käytäntöihin liittyen ja se tapahtuu kovan työnteon kautta. Tavoitteena on muodostaa opiskelijoiden aikana useampia työelämäyhteyksiä ammatillisiin oppilaitoksiin.  

Mitä haluan oppia ja mistä haluan tietää lisää 

Haluan oppia soveltamaan erityisesti uudenlaisia, ajan hengen mukaisia opetusmenetelmiä ja tutustumaan erityisesti nuorisoasteen opiskelijoiden ajattelumaailmaan tänä päivänä; Mikä heitä motivoi? Millaisia tavoitteita heillä on ammatillisen kouluttautumisen suhteen? Entä uravalintojen suhteen? Millainen opettaminen ja oppiminen heitä motivoi? Haluan oppia myös koulutuskokonaisuuden suunnittelutyötä ja tietää lisää tutkivan kehittämisen toimintatavasta. 

Mihin osaamisalueeseen haluan erityisesti paneutua

Haluan paneutua ammattipedagogiseen osaamiseen ja erityisesti ohjaamiseen, opettamiseen ja arvioimiseen. 

Millaisten opetusharjoitteluna toimivien ohjaus- ja opetustilanteiden kautta voin osoittaa oman osaamiseni ja kehittää sitäHaluaisin saada kokemusta 2-3 erilaisesta opetusharjoittelusta. Ensimmäinen niistä liittyy koulutussuunnitteluun; olisi hienoa päästä suunnittelemaan omaa osaamistani hyödyntäen kurssikokonaisuus ammatillisen oppilaitoksen tai jonkun spesifin yrityksen koulutuskeskuksen kuten Jollaksen tarpeisiin. Haluaisin myös saada käytännön opetuskokemusta ammatillisessa oppilaitoksessa Suomessa. Kolmantena toiveenani on hankkia kouluttajakokemusta ulkomailta kuten esimerkiksi Tanskasta esimerkiksi HR-yksikön vastuulla olevassa uusien henkilöiden perehdytyskoulutuksissa. 

Miten aion arvioida oppimistani opinnoissaMäärittelemällä tarkemmin tavoitteeni. 

Millaisen osaamiskansion haluan tehdäTavoitteenani on rakentaa kevyet WWW-sivut. 

Resurssi- ja ajankäyttömahdollisuuteni opinnoissaOlen opintovapaalla työstäni, joten ajankäyttömahdollisuuteni ovat hyvät opinnoissa. 

Toiveet ohjaukselle, ohjaajan roolista ja verkostoitumisesta 

Toivon, että ohjaaja on meidän valmentaja ja henkinen sparraaja. Olen äärettömän onnellinen päästyäni Anun ohjattavaksi. Arvostan hänen työelämätaustaansa ja raikasta otetta ohjaustyöhön. Toivon, että hän hyödyntää tarvittaessa työelämätaustansa kokemuksia erityisesti hyvistä käytännöistä liittyen verkostoitumiseen ja tutkivaan kehittämiseen liittyen. 

Tavoitteet: 

Ensisijaiset tavoitteet

1) oppia soveltamaan opetuksessa uudenlaisia, ajan hengen mukaisia opetusmenetelmiä ja oppimisympäristöjä

2) saada kokemusta tuntiopettajana toimisesta ammatillisessa nuoriso-asteen oppilaitoksessa

3) oppia hyviä käytäntöjä opettajan ja kouluttajan työhön työelämäverkostoitumisen suhteen

Toissijainen tavoittee

4) saada kokemusta koulutussuunnittelusta erityisesti verkkoon

Ammatillisen opettajan osaaminen opetussuunnitelman valossa

Ammatillinen osaaminen on siis kaiken osaamisen lähtökohta ja edellytys.

Ammatillisen opettajan osaaminen muodostuu henkilökohtaisesta työ- ja koulutustaustasta ja ammattipedagogisesta osaamisesta. Ammattipedagoginen osaaminen voidaan jakaa kolmeen osaamisalueeseen: 1) ohjaamiseen, opettamiseen ja arvioimiseen 2) työelämä- ja verkostoyhteistyöhön ja 3) tutkivaan kehittämiseen.

Ammatilliselta opettajalta edellytetään siis kykyä toimia vuorovaikutteisesti, yhteisöllisesti ja verkostomaisesti, taitoa tehdä töitä tutkivalla ja kehittävällä otteella ja osaamista kytkeä oppiminen erilaisiin toimintaympäristöihin ja tilanteisiin.

Ammatillisen osaamisen lisäksi ammatillisen opettajan ydinosaamista on yhdessä työskenteleminen erilaisissa yhteisöissä ja tiimeissä.

Opintosuunnitelmassa kuvattujen osaamisalueiden merkitys opettajan työssäni?

Opsissa kuvatut osaamisalueet merkitsevät opettajan työssäni taitoa ja kykyä hyödyntää omaa ammattiosaamistani osana opetussuunnitelmaa. Ammattipedagogisia taitoja minun tulee hyödyntää ohjaamalla ja opettamalla kohderyhmän toiveiden ja tarpeiden pohjalta eli pystyä valitsemaan ammattipedagogisesta työkalupakistani oikeanlaisia ohjaus- ja opetusmetodeja, jotta opetusryhmäni innostuu oppimisesta ja opiskelusta. Minun tulee myös kehittää ja ylläpitää jatkuvasti yhteyksiä työelämään kuin konsanaan olisin asiakkuuspäällikkö, jolla on partnereita työelämän puolella ja näitä partneruuksia tulee hoitaa ja kehittää. Tutkivan kehittämisen ote tulee näkyä kiinnostuksena opettajan työssäni esimerkiksi hyödyntämällä erilaisia opetus- ja oppimismenetelmiä ja kokeilemalla rohkeasti ja ennakkoluulottomasti myös uusia opettajan työssäni.

Osaamisalueiden herättämät ajatukset

Opettajana ei ole koskaan ”valmis” opettaja vaan omaa osaamistaan tulee pitää yllä kehittää jatkuvasti seuraamalla kasvatusalan kehitystä ja pitämällä yhteydet työelämään.

Ammatillinen opettaja vuonna 2020 eli ihan pian!

Uusi, 2000-luvulla syntynyt sukupolvi astuu ammatillisiin oppilaitoksiin viiden vuoden sisään. He ovat tottuneet olemaan tiedon äärellä 24h ajasta ja paikasta riippumatta. Heitä ei pidätellä siis luokkahuoneessa vaan heidän kanssaan on pystyttyävä hyödyntämään uusinta teknologiaa opiskeluiden toteutuksessa. He eivät innostu opettajakeskeisestä massaopetuksesta vaan siitä, että saavat räätälöidä itse opintonsa omien kiinnostusten ja tavoitteiden pohjalta. Entistä suuremmalle osalle heistä pelimaailma on iso osa arkea. Miten tämän ”jengin” tarpeisiin vastataan ammatillisessa koulutuksessa? 



Yllä oleva kokoaa yhteen päällimmäiset ajatukset, joita minulle jäi mieleen Opettajan toiminta yhteisöissä ja verkostoissa -kurssin Kari Kekkosen verkkoluennosta koskien ammatillisen koulutuksen dilemmoja 3.9.2013.

Mitä ammatillisessa koulutuksessa pitää muuttaa ja miksi? 



Ammatillinen koulutus on lapsen kengissä esimerkiksi digitaalisten innovaatioiden hyödyntämisessä, mutta sen hyödyntämisellä on kiire, sillä sähköiseen maailmaan syntynyt sukupolvi astuu ammatilliseen koulutusmaailmaan muutamien vuosien päästä. Digitalisoituminen ja uusien sukupolvien individualismi ovat kaksi viidestä isosta Karin mainitsemasta muutossuunnasta, mitkä haastavat koulutuksen. 



Luennolla osa koki, että ammatillinen koulutus on liian teoriapainotteista ja osan mielestä teoria ja käytäntö yhdistyvät hyvin. Tulevaisuuden suunta on kuitenkin kysyä opiskelijoilta, miten he haluavat painotetusten menevän ja mukauttaa opinnot yksilöiden tarpeiden mukaisiksi. Ei kuulosta helpolta muuttaa nykyisiä oppilaitoksissa käytössä olevia toimintatapoja yhdessä yössä. 



Yhteiskunnalliseen murrokseen kuuluu myös osana pirstaloituneet tavoitteet liittyen työelämäodotuksiin. Enää oppilaita ei kouluteta yhteen ammattiin, missä ollaan loppuelämä vaan ammatteja on useampia elämän varrella. Oma näkemykseni on, että tänä päivänä mennään töihin sinne, minne elämäntapa vie. Etätyötä tehdään nyt jo Suomea enemmän esimerkiksi Tanskassa eli työn ja asuinpaikan ei tarvitse olla samassa kaupungissa tai maassa. Jussi Viitasaaren kommentti luennolla tukee ajatustani; ihimisillä on monia ammatteja, mitkä tukevat toisiaan tai mahdollistavat uuden elämäntyylin mukaisen elämisen. Työn ja koulutuksen vuorottelu elämässä on yksi isoista koulutuksen muutossuunnista, joihin tulisi pystyä reagoimaan ammatillisen koulutuksen suunnittelussa.  



Karttakeppifiguurista ihmeopettajaksi 



Samaan aikaan, kun opetuskäytännöissä tulee huomioida digitalisoitumisen mahdollisuudet, tulee opettajuuden muuttua karttakeppifiguurista enemmän henkiseksi sparraaksi, valmentajaksi. 



Opettajan odotetaan olevan Karin ajatusten mukaan samaan aikaan tutkija, pedagoginen lahjakkuus, sosiaalinen ihmelapsi, alansa monipuolinen tuntija ja visionääri. Tämä on mahdollista jaetun osaamisen avulla eli muodostamalla opettajatiimejä. Tämä näkyy jo työelämässä, missä tieto ei ole tänä päivänä enää yhden erityisasiantuntijan varassa vaan erilaisista osaamisista ja tiedosta muodostuvan asiantuntijatiimin varassa. 


Hyvä luento! Kiitos Kari!




Berliiniläiset aiheuttivat HEKSIIN tarttumisen!

Se on ollut mielessäni koko kesän; HEKS. No okei, myönnetään myönnetään, että tuulisina päivinä on ollut mielessä myös leijasurffaus ;).

Tämän päiväinen Helsingin Sanomien uutinen aikaansai minussa HEKSIIN tarttumisen käytännössä. Berliiniläisten kyllästyminen turistien tulvaan pisti minut haaveilemaan, miten siistiä olisi tallustella  opettajan roolissa matkailu-, markkinointi- ja viestintäammattia opiskelevien pariin ja käyttää uutista hyväksi osana matkailututkimuksen, markkinoinnin ja/tai viestinnän opintoja....ajatuskuplissani leijaa kysymyksiä kuten ....

Miten ja miksi matkailun alueellisessa kehittämisessä tulisi ottaa mukaan paikallinen väestö? Miten markkinoinnissa tulisi varautua markkinointisuunnitelman ulkopuolelta tuleviin viesteihin?

Kiitos Berliiniläisten turistiahdistuksen, henkilökohtaisen kehittämissuunnitelman työstö on alkanut perehtymällä tehtäväksi antoon ja kirjaamalla ylös ensiajatuksia siihen liittyen. Juhuu!

Mitä yläasteikäiset nuoret tuumaavat opetuksesta?

Uusi kurssi, uudet kujeet! Heinäkuussa sain työstettyä tavoitteeni mukaisesti Kasvatuksen perusopinnoista Opetuksen ja oppimisen perusteet - kurssin pakettiin ja elokuun urakkana on oppia ymmärtämään kasvatuksen ja koulutuksen merkitystä elämänkulun rakentajana.

Kurssin oppimateriaalista sain valita neljä teosta, joista tässä ja nyt liekitän yhden teoksen esiinnostamia tunteita, hyviä semmoisia.

Yläaste nostattaa meissä jokaisessa varmasti tunteita jos toisiakin. Omat muistoni liittyvät epävarmuuden tunteeseen; mitä uskallan tehdä ja sanoa ja mitä en luokassa etten joudu silmätikuksi. Luokallamme oli hyvä henki, ketään ei kiusattu, mutta muutamat luokan pojista pitivät showta ja kiusasivat opettajia. Näin ope-opiskelijana on merkille pantava muisto myös, kuinka monen opettajan persoona on mielessä edelleen, 20-vuoden jälkeen yläasteesta. Miten ne opettajat jäävät niin hyvin mieleen, mutta ei opiskeltavat aineet sisältöineen? Mitä voisin tehdä toisin opeksi valmistumisen jälkeen, jotta nuorisolle (jos heitä päädyn opettamaan) jää sisällöt myös mieleen?

Nuorison ajatuksiin opiskelusta, opetuksesta ja opettajista pääsee hienolla tapaa kiinni nettijulkaisussa Koulun arkea tutkimassa. Opetusviraston julkaisun lähtökohtana on tarkastella koulun mahdollisuuksia käsitellä oppilaiden välisiä eroja (sosiaalinen ja kulttuurinen tausta, sukupuoli) ja eroja valmiuksissa ja kiinnostuksen suuntautumisessa.

Julkaisusta jäi päällimäisenä mieleen nuorison ajatukset kehumistaan opettajista, jotka nuorten mielestä osasivat pitää kuria, mutta opettivat myös hyvin. Mäkin haluan olla semmoinen ope sitten joskus!

Suosittelen jokaiselle opeopiskelijalle tutustumista tähän julkaisuun.

Opiskelu on yhtä peliä vuonna 2030

Peräti 50% vuoden 2030 työmarkkinoilla olevasta työvoimasta edustaa niin sanottua Y-sukupolvea.  Yyt ovat syntyneet vuosina 1977-1997 ja he tekevät pesäeron muihin sukupolviin mm. seuraavilla tyypillisillä luonteenpiirteillään: vapaudenhalu, yksilöllisyys, mielihyvän etsintä, kärsimättömyys, vaativuus, arvoherkkyys, uuden- lainen digitaalisperustainen sosiaalisuus, yhteistyökykyisyys ja neuvottelevuus ja innovatiivisuus. He ovat myös kovia pelaamaan. 

No miksi ihmeessä ammattillista opettajapätevyyttä tähyilevä kiteope kelailee pelaajasukupolven elämää vuonna 2030? 

Kasvatus-, koulutus- ja kehitys elämänkulussa - kurssin tavoitteena on auttaa minua hahmottamaan kasvatuksen ja koulutuksen merkitys elämänkulun rakentajana. Työ- ja elinkeinoministeriön keväällä 2012 julkaisemassa Suomen työelämä vuonna 2030 - raportissa nostetaan esiin pelaamisen merkitys osana työ- ja koulutusmaailmaa. Raportin mukaan vuonna 2030 työelämässä ovat hallitsevassa asemassa sukupolvet, joiden ajattelussa on olennaisella sijalla pelin logiikka. Tämä näkyy pelaajajasukupolvien toiminnassa siten, että pelit ovat keino ratkaista ongelmia, olla vuorovaikutuksessa toisten kanssa ja koostaa omaa identiteettiä. Pelaajat ovat työelämässä optimistisia ja ajattelevat aina löytävänsä tavan selviytyä vastoinkäymisistä huolimatta. Heitä kiinnostavat haasteet ja tuloksesta palkitseminen. 

Tylsästä opiskelumaailmasta kokemuksellinen pelimaailma 

Pelit ja pelaaminen ovat yhä yleistyvä osa ihmisten ajankäyttöä ja niillä on myös kulttuurista vaikutusta. Pelaajasukupolvi on huomioitava myös tulevaisuuden opetustyössä. 

Pelien merkitystä tulevaisuudessa nostetaan aika ajoin esiin erilaisista näkökulmista, mutta onko pelien merkityksestä osana opetusta keskusteltu vielä miten paljon? 

Aihe on kiinnostava ja tekemistä riittää. Siinä vaiheessa, kun nykyisestä "tylsästä" opiskelumaailmasta halutaan rakentamaa kokemuksellista pelimaailmaa, tarvitsee kasvatusalan osaajat rinnalleen pelimaailman osaajia. 

Olisi mukava olla mukana rakentamassa tulevaisuuden opiskelumaailmaa, millainen se sitten ikinä onkin vuonna 2030. Ehkä olenkin! Tai siis varmasti olenkin! ;)